tag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post5993006761556341054..comments2023-09-23T12:49:17.268+03:00Comments on Far From Perfect: Ajattelin vähän avautuaJennihttp://www.blogger.com/profile/16622243502566863503noreply@blogger.comBlogger37125tag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-48365947512825444842016-01-10T20:57:48.915+02:002016-01-10T20:57:48.915+02:00Itsellä koira, jota täytyy ulkoiluttaa säännölises...Itsellä koira, jota täytyy ulkoiluttaa säännölisesti, se ei tuo minulle hyvää oloa - sillä kerroit masennuksesta samanlailla, se on sairaus. Ne jotka siitä ei ole kärsinyt, ei voi tietää. Toki monilla on eri keinot siihen, mutta mä toivotan sinulle Jenni paljon tsemppiä. T. Masentunut nainen. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-61348419463535803352015-12-12T00:06:50.325+02:002015-12-12T00:06:50.325+02:00Voimia parantumiseen! Masennuksen tie voi olla pit...Voimia parantumiseen! Masennuksen tie voi olla pitkä, mutta valoisampien päivien eteen kannattaa tehdä töitä. Uskomalla itseeni ja lääkkeisiin sain kuuden vuoden kamppailun tuloksena itseni takaisin. Sairastuin masennukseen niin nuorena etten edes tiennyt onko hyviä tunteita edes olemassa. Suosittelen ettet käytä alkoholia ensimmäiseen puoleen vuoteen, sillä se voi vaikuttaa lääketasoihin negatiivisella tavalla ja näin ollen pidentää sivuvaikutuksia. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-23740816008344086152015-11-30T18:15:39.736+02:002015-11-30T18:15:39.736+02:00Naiivia käytöstä. Sulla kun ei ole kokemusta näist...Naiivia käytöstä. Sulla kun ei ole kokemusta näistä lääkkeistä vielä ollenkaan, niin sinuna kuuntelisin kyllä kokemuksen ääntä näiltä ihmisitä, jotka todella TIETÄVÄT eivätkä vain kuulopuheiden perusteella kommentoi :-) Ja kritiikkia tulet varmasti saamaan, kun tälläisiä juttuja postailet julkisuuteen. Ja itsepähän pyysit ihmisiä kertomaan sulle kokemuksia? Älä sitten inise kun saat mitä halusit.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-23887986214518525352015-11-28T19:51:17.649+02:002015-11-28T19:51:17.649+02:00Jenni, mä lähetän virtuaalihalin sulle, oot ihana ...Jenni, mä lähetän virtuaalihalin sulle, oot ihana <3Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-85899309356272563432015-11-24T14:09:00.248+02:002015-11-24T14:09:00.248+02:00Täällä on myös yksi pitkäaikainen masennuspotilas ...Täällä on myös yksi pitkäaikainen masennuspotilas (yli kymmenen vuotta pitkän matkan joka n. Puolet elämästä tällä hetkellä) mulla myös ollu lääkitys, mut oikeesti paras tapa helpottaa oloa on just toi kävely ollu xD kesällä varsinkin on kiva mennä jonnekkin rauhaisaan paikkaan chillaa ja ottaa vaikka huikka viiniä ja mansikoita ja vaan olla rauhassa :) toivon sulle paljon tsemppiä <3 yritä tehdä paljon positiivisia juttuja, trust me se auttaa vähän.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-53532752669833617322015-11-24T10:52:06.331+02:002015-11-24T10:52:06.331+02:00Voi Jenni <3 kiitos kun olet kirjoittanut masen...Voi Jenni <3 kiitos kun olet kirjoittanut masennuksesta, se on vielä nykypäivänä kaikesta "avoimesta ilmapiiristä" huolimatta aikamoinen tabu edelleen. Sun kirjotukset tsemppaavat monia ja voivat saada aikaan sen että joku siellä ruudun takana uskaltautuu myös hakeutumaan avun piiriin<br />.<br />Itse olen 27v, keskivaikeasti masentunut, kamppaillut masennuksen kanssa noin 13-vuotiaasta asti. Kauan kesti saada itseä niskasta kiinni ja hakea apua. Nyt psykoterapiaa takana useampi vuosi, myös kausia kun olen syönyt lääkkeitä mutta tällähetkellä olen lääkkeistä vapaa. Terapiaa en uskalla lopettaa, kun mieli on niin pirun hatara että tarvitsen terapeuttiani välillä enemmän kun ketään.<br />Tsemppiä Jenni, paraneminen voi olla pitkä mutta sitäkin tärkeämpi matka <3Eenoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-7098193152581004542015-11-23T22:43:26.142+02:002015-11-23T22:43:26.142+02:00Moikka!
Aattelin jo aikasempaan postaukseen tulla...Moikka!<br /><br />Aattelin jo aikasempaan postaukseen tulla kommentoimaan, mutta jätin kuitenkin kirjottamatta kommenttipaljouden takia. Oon kanssa ollu monta vuotta masentunut enkä edelleenkään koe olevani parantunu. Mietin aina, että tuunko koskaan olemaankaan. Välillä on parempia päiviä ja välillä huonompia. Huonompina päivinä tekis mieli vaan jättäytyä sängyn pohjalle, kyyneliäkään ei enää tuu. Oon varmaan kuluttanu kyynelvarastot vuosien varrella! :D<br /><br />Oon siis saman ikänen ku sä ja nuorena kanssa sairastunut. Useempia masennuslääkkeitä ja psykoterapiassa monta vuotta käyneenä voisin sanoa, että masennus helpottaa, mutta ei välttämättä oikeesti lähe pois. Inhottaa just noi ihmiset jotka sanoo että masennus on asennevamma ja lähtee kyllä ku elämä rupee rullaamaan. Tottahan se on, että sillon kun elämässä menee paremmin nii ei oo niin masentunut olo ku rankempina aikoina. Masennus kuitenkin vaan on, mä en esimerkiks osaa jonkun kysyessä syytä edes arvata mistä mun masennus vois johtua. Osittain varmaan lapsuuden kokemukset vaikuttaa asioiden käsittelyn taitoon ja varsinkin näkyy huonona pettymyksensietokykynä itelläni, mut oikeestaan en tiedä mikä mut sairastutti aikoinaan. Meillä on suvussa aika paljon mielenterveysongelmia ja taipumusta masennukseen, joten välillä lohdutan itseäni sanomalla että tulee geeneissä! :D<br /><br />En oikeestaan tiiä minkä takia kirjotin, tässä viestissä nyt ei oikeestaan ees ollu mitään punasta lankaa mut ehkäpä vaan halusin tulla sanomaan ettet oo yksin. :) Äläkä ikinä kuuntele ihmisten ilkeitä sanoja, sellasten ihmisten puheita jotka ei ymmärrä. Siitä vaan tulee pahempi olo. Panosta hyviin kavereihin jotka ei välttämättä ymmärrä sun tunnetilaa ja pahaa oloa, mutta ymmärtää kuunnella ja olla tukena. Ja mitä ikinä tunnetkaan, muista kanssa se, että sateen jälkeen paistaa aina aurinko. Vaikeuksien kautta kasvaa vahvempi ja viisaampi ihminen.<br /><br />Loppukevennys: Näin sut tänään Kampissa, olit niin nättinä taas liikkeellä! :)Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-47197684733082862562015-11-23T21:09:33.966+02:002015-11-23T21:09:33.966+02:00samaistun 100%. Itse "masentunut" ja its...samaistun 100%. Itse "masentunut" ja itsetuhoinen, kaikki alkoi raiskauksen jälkeen :( ja olen käynyt 2,5 v terapiassa, eikä se auta koska en ole perinteisesti "masentunut" vaan minulla on ihan oikea syy, miksi olen alakuloinen(lievästi sanottuna kun en parempaa sanaa keksi). Eli "yksityiselämän ongelma" syynä sille miksen halua elää. Eihän tuo tapahtunut siitä muutu, vaikka kuinka yrittävät puhua juuri tuosta miten koen asian ja mitä suunnitelen tulevaisuutta varten yms. Eivät vaan tajua mitään. Taas esim. yksi tyttö joka masentui poikakaverista eron vuoksi, sai apua terapiasta ja parantui heti löydettyä uuden poikakaverin. Ei nuo hoitohenkilökunta tajua, etten esimerkiksi minä ole sairas tai minulla ei ole mitään mielenterveysongelmaa, onko muka joku joka jatkaisi vain onnellisena elämää heti tuollaisen tapahtuman jälkeen? Mielenterveydessä olisi ongelma, mikäli ei "masentuisi" tuosta. Ei ne tajua mitään, niille ei ole itelle ollut koskaan mitään vastoinkäymistä vaan kaikki mennyt aina täydellisesti ja kuvittelevat että joku jolta suunnilleen tapettu koko perhe ja lapset jne. pitäisi vaan jatkaa elämää heti samana päivänä. Jatkaiskohan nuo terapeutit itse samallain vaan elämää ja pitäisivätkö itseään mielenterveysongelmaisena jos heitä kohdeltaisiin väärin. Eiköhän se uhri ole se terve, ja se pahantekijä se mielenterveysongelmainen kenen pitäisi käydä jossain hoidossa. Tajuaisivat itsekin tuon jos niille jotain itselle tapahtuis että uhrina oloa ei valita, jos toinen vaan käy päälle, eikä kaikkien ihmisten masennusta voi verrata kun kaikilla ei ole siihen edes ns. syytä ja näin ollen voivat "parantua" kun oppivat ajattelemaan positiivisesti. He voivat muuttaa asioita. Taas jos jotain pahaa jollekin tehdään, sitä pahaa ei pysty pyyhkiin pois. Joku jolle ei ole ikinä tapahtunut mitään kovin pahaa, sen ei tarttekaan pyyhkiä mitään pois. Ei ne hyväosaiset tajua mitään tällaisia loogisia ja järkeviä tosiasioita.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-16604422570776273662015-11-23T20:00:02.581+02:002015-11-23T20:00:02.581+02:00Mullakaan ei ole instaa. :(Mullakaan ei ole instaa. :(Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-18917482932361190242015-11-23T16:50:45.562+02:002015-11-23T16:50:45.562+02:00Olin kysymässä samaa.
Ollut kiva seurailla sieltä...Olin kysymässä samaa.<br /><br />Ollut kiva seurailla sieltä kautta välillä sua kun päivität sitä enemmän kun blogia. Ja mulla ei valittavast oo instaa :(Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-60105512963286466862015-11-23T12:18:27.284+02:002015-11-23T12:18:27.284+02:00Oon ollut teininä 12-16) myös masentunut, onneks p...Oon ollut teininä 12-16) myös masentunut, onneks pääsin siitä eroon. Uskon kyllä että joku päivä säkin pääset eroon masennuksesta! Tsemppiä sulle, jokaisessa päivässä on jotain hyvää vaikkei sitä itse aina huomaa tai tajua. :) Pienetkin jutut auttaa jaksamaan! Joannahttps://www.blogger.com/profile/11252016585162717539noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-68716551878183924042015-11-23T11:41:54.667+02:002015-11-23T11:41:54.667+02:00Miks et tuu seuraamaan? :)Miks et tuu seuraamaan? :)Jennihttps://www.blogger.com/profile/16622243502566863503noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-88745752349235594982015-11-23T11:00:41.149+02:002015-11-23T11:00:41.149+02:00Miks koko ajan laitat sun instan epäjulkiseks?:(Miks koko ajan laitat sun instan epäjulkiseks?:(Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-19015732049593187872015-11-23T10:51:29.566+02:002015-11-23T10:51:29.566+02:00Mullakin oli käytössä masennuslääke. Aluksi se mää...Mullakin oli käytössä masennuslääke. Aluksi se määrättiin aamuisin otettavaksi mutta se teki minusta todella väsyneen joten lääkärin luvalla sain alkaa ottaa sen iltaisin :) tsemppiä Jenni!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-23935987196923160572015-11-23T10:45:09.014+02:002015-11-23T10:45:09.014+02:00Ei voi yleistää etteikö alkoholi ja lääkkeet olisi...Ei voi yleistää etteikö alkoholi ja lääkkeet olisi muka välttämättä vaarallisia. Ystävä muuttui hyvin aggressiiviseksi kun aloitti lääkityksen ja dokasi silti perjantaisin. Ihan kauheaa katottavaa :/. Ja toivottavasti turtavaiheesi menee ohi ei elämän kuulu olla turtaa lääkkeiden alla.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-72186609671703072952015-11-23T09:45:25.225+02:002015-11-23T09:45:25.225+02:00Hei Jenni! Ikävää että olet sairastunut, masennus ...Hei Jenni! Ikävää että olet sairastunut, masennus on vakava neurologinen sairaus, toivottavasti apu löytyy. Kun sanot että tiedät kaiken masennuslääkkeistä, mitä sinun tulee tietää, toivon, että ymmärrät, että nykyinen julkaistu masennuslääketietämys menee päin puuta ja kovaa. Onneksi sentään koitat NDRI:tä (vrt. esim ssri), vaikken sitäkään laske kovin hyvien vaikuttavien hoitojen joukkoon. <br />Oletko lukenut tutkimuksia masennuslääkkeistä? Enkä nyt tarkoita esim. iltalehden tutkimuksia, enkä varsinkaan lääkefirmojen teettämiä/rahoittamia tutkimuksia, vaan aitoja meta-analyyseja masennuslääkkeiden käytöstä (määrä ulottuu tällä hetkellä harmikseen vain kahteen kylläkin..). Lumeella on todettu olevan samantasoinen vaikutus masennukseen kuin masennuslääkkeillä, mitä mieltä siitä olet? Lisäksi masennuslääkkeet ovat tutkitusti vahvasti riippuvuutta aiheuttavia lääkkeitä, niistä on hyvin vaikea päästä eroon, kai olet tiennyt tämän? Ymmärrän jos et, sillä tutkimukset ovat "vaikeasti saatavilla", koska lääkefirmat eivät tue (tietystikään) tutkimuksia, joilla on negatiivista sanottavaa lääkkeistä (why would..).<br />Suosittelen sinua tutkailemaan Irving Kirschin julkaisuja aiheesta. Hän oli myös muutama viikko sitten vierailulla Suomessa, olisi ollut sinulle varmasti näkemisen ja kuulemisen arvoinen luento! Suosittelen myös lukemaan Aku Kopakkalan teoksen "Masennus - suuri serotoniinihuijaus"; se on melko "helppoa" tekstiä "maallikolle" (tarkoitan nyt tässä henkilöä, joka ei ole lääketieteen alaa lukenut aiemmin). Myös jos sinua kiinnostaa, suosittelen suurella kädellä käydä kuuntelemassa Helsingin yliopistolla esimerkiksi Psykiatrian hoitomuotojen luentoja; luennot ovat (yleensä) avoimia kenelle tahansa, ja siellä saa kuulla tietoa vielä julkaisemattomista tutkimuksista, joissa on kallisarvoista tietoa masennuksen hoidosta nyt ja tulevaisuudessa. Pikaista paranemista ja tsemppiä, käy myös ammattilais-psykoterapeutilla, että saat sairauden kuriin.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-76694239481339347002015-11-23T09:27:26.799+02:002015-11-23T09:27:26.799+02:00Huh, kuulostaa tutulta toi ettei pääse sängystä yl...Huh, kuulostaa tutulta toi ettei pääse sängystä ylös. Mä söin masennuslääkkeitä pari kuukautta, mutta ne vei multa elämänhalua entistä enemmän pois. Olin ihan haamu, en tuntenu mitään. En hyviä enkä huonoja fiiliksiä. Sit kliseisesti tapasin maailman ihanimman miehet joka vei jalat alta. Sen päivän jälkeen en oo syöny yhtään lääkettä, paitsi yhden kerran kun ahdisti ja uni ei tullut. Seuraavana aamuna oli todella tahmee olo ja kadutti, ihan kuin darrassa. Heitin paketin roskiin. En tiedä ootko kuunnellu Nikke Ankaran biisiä Värifilmi. Mulle tuli siitä kylmät väreet ja lopulta itku. Tsemppiä <3Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-21101334093351754142015-11-23T04:15:57.742+02:002015-11-23T04:15:57.742+02:00Tulikohan mun pitkä kommentti perille minkä kirjot...Tulikohan mun pitkä kommentti perille minkä kirjotin sulle yöllä? Tai onko se vahingossa voinu mennä roskapostiin? Tiivistetysti voisin nyt toistaa mitä laitoin eli ensinnäkin toivotin sulle paljon voimia ja kerroin ymmärtäväni edes jotenkuten mitä käyt läpi, sillä kamppailen ite masennuksen ja paniikkihäiriön kanssa. Jos jossakin asiassa oot tosi onnekas niin siinä et sulla on ystäviä ympärillä, tukiverkosto on niin tärkee asia. Ite oon tuntenu pitkään olevani niin yksin tän kaiken kanssa kun ainoa ystävä kuka todella välitti, ymmärsi ja tuki aina kaikessa teki itsemurhan viime vuonna. Ja psykologilla käyn, mut ei se vaan oo sama asia kuitenkaan. Toiseks toivotin sulle kaikkee hyvää ja lähetin virtuaalisia halauksia <3 Mä en tunne sua, mut pitkäaikasena lukijana oikeesti koen silti ihan vilpittömästi sellasta pientä huolta susta ja yhtä vilpittömästi siis toivon sun olon helpottavan pian. Kokonaisprosessi voi viedä aikaa, mut tärkeintä on mennä eteenpäin vaikka pieninkin askelin. Se on oikee suunta ja se antaa itellekkin toivoo paremmasta tulevasta. Sen avulla mäkin koitan vaan jaksaa taistella vaikka välillä tuntuu et mä en pysty tähän enää (ystävän itsemurhan myötä tää on pahentunu sen verran kun on tuskaa ja ikävää ja kaikkee ja vieläpä just se yksinäisyyden fiilis siihen päälle). Mut hei ei luovuteta kumpikaan, otti kuinka koville tahansa niin ollaan me vielä kovempia! Ja kolmanneks jutuks tähän loppuun iso hatunnosto aitoudesta, rohkeudesta ja rehellisyydestä. Se tekee sun blogista niin erityisen. Oot mieletön mimmi Jenni! <3Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-56305324847443238202015-11-22T22:25:49.895+02:002015-11-22T22:25:49.895+02:00porvooseen kestää bussi 30min-1h... porvooseen kestää bussi 30min-1h... Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-72433532760930004182015-11-22T22:06:38.336+02:002015-11-22T22:06:38.336+02:00Niin ja mulla tosiaan ei ole masennusta sairautena...Niin ja mulla tosiaan ei ole masennusta sairautena vaan kamppailen yksityiselämän ongelmien kanssa jo ihan tarpeeksi pitkän aikaa ja voimat alkaa loppua mutta se asia pitää vaan sivuuttaa. Siksi tiedän vaan lääkkeistä koska mun tapauksessa ammattilaisen kanssa puhuminen ei auta. Kauheen moni ammattilainen ei ole tässä tilanteessa ja asioista puhuminen vieraan kanssa ei auta hittojakaan kun se ei muuta asioita. Ongelma ei ole se miten koen asian tai miltä se minusta tuntuu ynnä muuta paskaa, se on vaan mitä on.<br /><br />En tiedä miksi jaan tätä osaksi offtopiccina tässä, ehkä siksi että sinusta ei tuntuisi siltä että muiden elämä on kuin ruusuilla tanssimista vaan hymyjen taakse voi kätkeytyä kaikenlaista.<br />Jos lukeminen kiinnostaa niin blogistani voit lukea kuinka meikäläinen on aina ongelmissa vaikka yritän kuinka normaalia elämää elää. Alkaen viime vuoden lokakuu.<br /><br />Riiadejaneiro.blogspot.fiRiia De Janeirohttps://www.blogger.com/profile/02647271806443417711noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-26952923969973381762015-11-22T21:52:34.473+02:002015-11-22T21:52:34.473+02:00Oikea asenne! Kyllä sä sen selätät, paljon on omas...Oikea asenne! Kyllä sä sen selätät, paljon on omasta tahdosta kiinni mutta ei se sormia napsauttamalla tapahdu...<br />Ja mä olin kanssa ollut siinä luulossa että se piristäisi koska se on jonkin sortin amfetamiini, mutta mieto. Eipä piristänyt, mutta mulla onkin adhd tms. Epäily joten voi olla että siksi vaikuttaa väärällä tavalla. Söin sitä joku puol vuotta putkeen enkä huomannut muuta kun havahduin siihen että kaikki on tasapaksun harmaata ollut. Mitään muuta muutosta en huomannut. Unenlahjat säilyivät entisellään mutta kauhee mulkvisti musta tosiaan tuli.<br />Alotin sen nyt uudestaan koska mulkvisteilla on helpompaa varsinkin jos sitä ei itse tajua, heh...<br /><br />Ja en näe että lääkinnällisen käytön kanssa alkoholi olis kauheen suuri riski kumminkaan. Sen kun ottaa aamulla, niin vaikka se on kuinka depotti(tunnustan puraisevani sen aina palasiksi vaikka se on kiellettyä... en mä rupee venailee) niin sitä on illalla kuitenkin niin vähäinen määrä elimistössä enää että siitä realistista vaaraa olis.<br />Eri asia on ne jotka tarkotuksella viihteilee niillä ja alkolla, nimittäin siinä voi olla aamulla ihmettelemistä. Tai ehkä viikon päästä aamulla...<br /><br />Jos jotain noita nyt on syötävä, niin voxra anytime kaiken ssri, snri, mao-paskan sijasta. Sen sijaan jos voxra ei sinusta tunnu sopivalta niin kysy lääkäriltäsi mitä hän olisi mieltä lääkkeestä nimeltä Triptyl. Vanha lääke, monta käyttötarkoitusta, edes lääkärit eivät tarkkaan tiedä miten se toimii mutta se toimii. Olen kuullut raportteja siitä että ihmisistä on tullut onnellisempia sumuisen sijasta. Se myös parantaa unen laatua mutta ei varsinaisesti väsytä ja nostaa kipukynnystä joten sitä määrätään myös kipulääkkeeksi. Ei ole kolmiolääke ja tietääkseni ei reagoi alkon kanssa.<br />Wait... ehkä mun pitäs ittekin pyytää sitä kokeiluun.<br /><br />Terveisin: kyökkinuppitohtori, erikoistumisala: lääkkeet. Kysy vaan jos haluat välttää sudenkuopat.Riia De Janeirohttps://www.blogger.com/profile/02647271806443417711noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-35543079453011963882015-11-22T21:50:52.036+02:002015-11-22T21:50:52.036+02:00Tsemppiä sinulle:) terv. vakavasta masennuksesta s...Tsemppiä sinulle:) terv. vakavasta masennuksesta sekä anorektisesta bulimiasta paraneva! muista että sulla on tarkotus täällä maanpäällä:)Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-66016191395095137402015-11-22T16:06:08.792+02:002015-11-22T16:06:08.792+02:00jos tuntuu ettei lääke ala piristää niikun pitäisi...jos tuntuu ettei lääke ala piristää niikun pitäisi, niin kannattaa kysyä lääkäriltä että voiko sen ottoajankohdan siirtää iltaan! Itellä oli sellanen lääke, joka normaalisti otetaan illalla, mut mula se teki päinvastoin, eli piristi siihen kuntoon et vielä 2 yölläki tuntu että vois valvoo vielä pari tuntia. sai sitten vaihtaa aamulla otettavaksi:)<br /><br />Voimia sulle ♥Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-77857995999912816482015-11-22T12:13:57.128+02:002015-11-22T12:13:57.128+02:00Paljon tsemppiä sulle Jenni ♥ Itse en ole masennus...Paljon tsemppiä sulle Jenni ♥ Itse en ole masennusta sairastanut, mutta oma isi on ollut masentunut ja ollut muutenkin henkisesti välillä todella sairas. Sitä on ollut surullista ja jopa pelottavaa seurata sivusta lapsena, avuttomana, joka ei pysty mitenkään vaikuttaa asiaan muuten kuin olla vain läsnä. Nyt asiat on onneksi jo PALJON paremmin.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-12124934751513675822015-11-22T10:33:11.300+02:002015-11-22T10:33:11.300+02:00Jenni... <3 Paljon voimia, kiitos kun jaat eläm...Jenni... <3 Paljon voimia, kiitos kun jaat elämäsi kaikkine kipukohtineen näin avoimesti meidän lukijoiden kanssa. Juuri tän takia me susta niin välitetään, oot niin samaistuttava ja aito! Ihana nuori nainen.Anonymousnoreply@blogger.com