tag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post2770056144919204666..comments2023-09-23T12:49:17.268+03:00Comments on Far From Perfect: Kolmen koplaJennihttp://www.blogger.com/profile/16622243502566863503noreply@blogger.comBlogger59125tag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-76525526393339592392015-11-19T09:57:42.926+02:002015-11-19T09:57:42.926+02:00En tiedä mitä lääkkeitä sulle on suositeltu, mutta...En tiedä mitä lääkkeitä sulle on suositeltu, mutta jos sulla on mahdollisuus aloittaa Seronil-lääkitys niin voin omiin kokemuksiini pohjaten suositella. Mulle määrättiin sitä 13-vuotiaana enkä varmasti olis tässä ilman sitä... Mun masennus oli mennyt tosi pahaksi ja vaikka tosi skeptinen lääkityksen suhteen olinkin, se sai mussa aikaan isoja muutoksia. Kävin toki samanaikaisesti terapiassa, mutta se oli mun mielestä tosi ahdistavaa enkä oikein osannut avautua siellä... Siellä ravaaminen tuntui vaan pahentavan oloani ja olin ikionnellinen kun se vihdoin loppui (tällöin olin tietysti jo lopettanut lääkityksen). Ystävien seura oli ehdottomasti mun tärkein tuki ja suurin apu lääkityksen ohella, vaikken masennuksesta halunnut heille hirveästi puhuakaan. Ihmiset on kuitenkin erilaisia ja joillekin nimenomaan sillä terapialla on käänteen tekevä vaikutus.<br /><br />Varmasti on myös sellaisia lääkkeitä, joista ihmisillä löytyy enemmän huonoja kuin hyviä kokemuksia, joten suosittelen olemaan tarkka siinä minkä niistä valitsee.<br /><br />Ainiin, eräänä päivänä päätin etten enää tarvitse lääkitystä ja lopetin sen seinään (annosta oli jo vähän pienennetty, muttei tarpeeksi) lääkäreiden suosituksista huolimatta. Typerä temppu, mutta en (onnekseni) oireillut lainkaan. Todellakaan en suosittele niin tekemään, vaan lopetus tulee ehdottomasti tehdä asteittain lääkärien ohjeiden mukaisesti, mutta viittaan tällä lähinnä siihen, että lääkkeestä voi päästä kyllä irti ilman että se olisi mitään helvettiä.<br /><br />Paljon tsemppiä Jenni! Masennus on vaan vaihe sun elämässä ja tuut voittamaan sen. <3Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-40695817072799613912015-11-04T18:51:51.546+02:002015-11-04T18:51:51.546+02:00En todellakaan suosittele lääkitystä, se muuttaa i...En todellakaan suosittele lääkitystä, se muuttaa ihmisen sekä tuhoaa samalla. Käytkö psykoterapialla? Suosittelen kognitiivista psykoterapiaa, tietenkin niitä on muitakin psykoterapia vaihtoehtoja erilaisiin ongelmiin liittyen. XoxoAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-90754863102977202832015-11-04T18:02:25.351+02:002015-11-04T18:02:25.351+02:00Perhana, mun ois pitäny lukea tuo tutkimus pari vu...Perhana, mun ois pitäny lukea tuo tutkimus pari vuotta sitten :S Söin masennuslääkkeitä ja lopetettuani en joutunut lääkkeidensyömiskierteeseen enkä vieroitukseen. Voi kun oisin tiennyt että ne tollasta aiheuttaa, niin oisin sitten voinut aloittaa kierteen ja mennä vieroitukseen. Nyt vaan elän ihanaa elämääni parantuneena msennuksesta, vailla mitään lääkeriippuvuuksia :SAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-66212397251550840772015-11-04T17:58:01.928+02:002015-11-04T17:58:01.928+02:00Hohhoijaa mulla keittää aina nää :D
"Ei lääkk...Hohhoijaa mulla keittää aina nää :D<br />"Ei lääkkeet oo ratkaisu, ei henkiset kivut niillä parane!!!11" "Lääkkeet tekee ihmisestä tunteettoman zombin!!!!111" "Mulle tuli kauheet olot ku käytin väärin masennuslääkkeitä, ei kannata käyttää!!!!11" "masennus on surua ja suru ei lähde lääkkeillä!!!11"<br />a) Oikeassa olet, ei masennusta pelkillä lääkkeillä hoideta. Ne vaan monesti auttavat kohtaamaan ne HENKISET KIVUT jotka sitä masennusta aiheuttavat. Otan osaa jos sulle on vaan lyöty lääkkeet kouraan eikä terapiaa ole annettu. Se on väärin lääkäriltä, mutta se ei tee lääkkeistä huonoa.<br />b) Masennus nimenomaan ei ole surua, se on masennusta. Se on sitä kun aivoissa välittäjäaineitten tasot heittelee miten sattuu. Suru voi toki ajaa masennukseen, mutta suru ei ole masennusta.<br />c) Se tunteettomuus nimenomaan on se lääkkeiden idea. Ajattele sinikäyrää koordinaatistossa, mieli käy masentuneella pahimmillaan siellä -100 asti, mutta satunnaisesti voit myös tunteta iloa sen 100 pinnaa. Lääkkeet leikkaa nää tunnehuiput vaikkapa sinikäyrän huipuiksi -10 ja 10. Kyllä, ne suuret ilontunteet lähtevät, MUTTA NIIN LÄHTEE MYÖS NE PAHIMMAT JA ITSETUHOISIMMAT, HIRVEÄT AJATUKSET. Sitten kun mieli ei enää lääkkeiden ansiosta ryve pohjamudissa, voi ihminen suunnata voimavaransa parantumiseen ja päänsä selventämiseen. Lopulta ne lääkkeet sitten lopetetaan kun mieli on tarpeeksi terapian avulla punottu kasaan.<br />d) Jopa aspiriini tappaa väärin käytettynä. Turha demonisoida lääkettä, jos itse on niin tyhmä että sitä käyttää väärin. Ja kyllä, lopettaminen ei välttämättä ole erityisen mukavaa, mutta pikkuhiljaa lopettamalla sivuoireet ovat yleensä pienet. Toisille lopetus voi olla pahempaa kuin muille, mutta pienempi paha se on verrattuna siihen, että masentuneena vahingoittaisi itseään.<br /><br />Mutta joo, kauheita ne lääkkeet, parempi että masentuneet vetää ittensä jojoon koska muuta ulospääsyä ei ole, kunhan ei vaan missään nimessä käytetä noita saatanan itsensä kehittämiä, lääkefirmojen rahansampoja, masennuslääkkeitä.<br /><br />t. tyttö joka olisi mullan alla ilman lääkkeitä. Mutta hyihyi pahat lääkkeet, ei niitä myrkkyjä kannata käyttää.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-24721514668046730232015-11-03T07:13:10.248+02:002015-11-03T07:13:10.248+02:00Vain tyhmät kuvittelee tosta kuvasta että JENNILLÄ...Vain tyhmät kuvittelee tosta kuvasta että JENNILLÄ ja JYRILLÄ ois jotain. Ette varmaan ikinä halaile kavereitanne. Voi vittu mitä idiootteja.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-13097900927364391712015-11-02T21:08:39.063+02:002015-11-02T21:08:39.063+02:00Alkaa elää omaa elämää? Kenen elämää mä nyt sitten...Alkaa elää omaa elämää? Kenen elämää mä nyt sitten elän? Mä oon kirjoittanut blogia jo 6 vuotta, oon tottunut avamaan itseäni julkisesti. Mikä pintaliito ja bling bling? Outo kommentti..<br /><br />Kiitos kaikkea hyvää sinullekkin. Jennihttps://www.blogger.com/profile/16622243502566863503noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-89084345679077322015-11-02T19:28:57.999+02:002015-11-02T19:28:57.999+02:00http://hidastaelamaa.fi/
Mulla on ollut masennus ...http://hidastaelamaa.fi/ <br />Mulla on ollut masennus yli 9 vuotta.. Kunnes löysin kyseisen sivuston ja muutin koko ajattelutapani.<br />Älä todella ota lääkitystä. Ei ne henkisetkivut lääkkeillä parane .. Jos paranis miks niitä tehdään uusia koko ajan "parantamaan" ihmisiä .. Lääketeollisuus on vaan yks suuri rahasampo. Tsemppiä jatkolle ! Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-18446967907330880752015-11-01T08:54:09.857+02:002015-11-01T08:54:09.857+02:00Kuule Jenni, pitäiskö sun alkaa elämään omaan eläm...Kuule Jenni, pitäiskö sun alkaa elämään omaan elämää? Eikö tämä blogin kirjoittelukin ole stressaavaa, kun joutuu laittamaan itsensä peliin ja avaamaan itseään julkisesti? Pintaliito ja liiallinen bling-bling eivät tuo sinulle onnellisuutta. Olet syvällisempi. Toivon, että löydät itsesi, niin eiköhän masennuskin helpota sitä myötä. Kaikkea Hyvää sinulle!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-74681602036327976342015-10-31T10:16:03.765+02:002015-10-31T10:16:03.765+02:00Eikä vastannut näihinkään kun että on plaa oon kii...Eikä vastannut näihinkään kun että on plaa oon kiitollinen yms :D Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-35759086258011594172015-10-29T08:36:27.258+02:002015-10-29T08:36:27.258+02:00Miten voit olla noin röyhkeä. Jenni paljon voimia ...Miten voit olla noin röyhkeä. Jenni paljon voimia sulle taisteluun masennusta vastaan, kokemuksella voin sanoa että älä koske lääkkeisiin. :-( Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-56511234756157770792015-10-29T00:41:56.718+02:002015-10-29T00:41:56.718+02:00Ei nyt pahalla, mutta eikös sun koulu ollut juuri ...Ei nyt pahalla, mutta eikös sun koulu ollut juuri pitkään tauolla? Ja en nyt tiedä 100% mitä duunia teet, mutta sellaisen kuvan olet itse antanut että kyseessä on vain joku keikkatyö? Ja vaikka et nyt juhlisi paljoa, niin kyllä ne kuukausien/vuosien takaisetkin päihteiden käytöt vaikuttaa nykytilanteeseen. Mutta tosiaan, älä tartu lääkkeisiin jos vaan mahdollista!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-90500999765284482162015-10-28T16:28:16.873+02:002015-10-28T16:28:16.873+02:00Mutta Edgar-postauksessa et tainnu vastata yhteenk...Mutta Edgar-postauksessa et tainnu vastata yhteenkään :D että hyvin hoidettu!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-54968585163973740082015-10-27T19:01:00.260+02:002015-10-27T19:01:00.260+02:00Pitääkö mun lähettää sulle postissa mun koulutodis...Pitääkö mun lähettää sulle postissa mun koulutodistus ja työsopimus? Ja viimeksi oon ollut kunnolla juhlimassa Summer Soundeilla, tänä syksynä käynyt ehkä kerran tai kaks näyttää naamansa nopeesti jossain baarissa, en kutsu sitä juhlimiseksi. En ees kyllä ymmärrä miksi kirjoitan tätä, ei mun tarvitse kellekkään todistella mitään..Jennihttps://www.blogger.com/profile/16622243502566863503noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-14898646246346197962015-10-27T08:52:30.782+02:002015-10-27T08:52:30.782+02:00No nyt suollat kyllä pahinta paskaa mitä oon vähää...No nyt suollat kyllä pahinta paskaa mitä oon vähää aikaa kuullu :DAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-1598136379887241202015-10-27T02:54:13.477+02:002015-10-27T02:54:13.477+02:00Mä oon niin kiitollinen jokaiselle kommentoijalle,...Mä oon niin kiitollinen jokaiselle kommentoijalle, teidän sanat merkitsee enemmän kuin uskottekaan. KIITOS <3Jennihttps://www.blogger.com/profile/16622243502566863503noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-50345019587627456602015-10-27T02:50:40.508+02:002015-10-27T02:50:40.508+02:00Mulla on koulu ja duuni enkä käy ulkona juhlimassa...Mulla on koulu ja duuni enkä käy ulkona juhlimassa. Jennihttps://www.blogger.com/profile/16622243502566863503noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-54653365764167391762015-10-27T02:47:35.877+02:002015-10-27T02:47:35.877+02:00Ohjelma tulee ulos talvella/keväällä :)Ohjelma tulee ulos talvella/keväällä :)Jennihttps://www.blogger.com/profile/16622243502566863503noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-78366112574274616502015-10-26T20:37:23.803+02:002015-10-26T20:37:23.803+02:00Ymmärrän että lääkkeet vaikuttavat erilailla eri i...Ymmärrän että lääkkeet vaikuttavat erilailla eri ihmiseen. Ymmärrän että huonoja kokemuksia omaavat ovat kovaan ääneen huutamassa, ettei lääkkeisiin kannat ikinä koskea. Jotenkin silti uskaltaisin veikata, että nämä "lääkkeet pilaavat elämäsi" huutajat eivät oikeasti ole kokeneet vakavaa masennusta. Siis sitä, että ei pysty tekemään mitään muuta kuin makaamaan sängyssä. Sitä kun ruokaa ei jaksa laittaa ja hygienia ei kiinnosta pätkääkään. Kun pää on ihan sumussa kaikesta siitä paskasta ja silloin kuin ulos jaksaa lähteä, toivoo että auto ajaa päälle ja pääsee pois siitä kaikesta kamalasta.<br /><br />Joskus oli iltalehdessä tms. hyvin masennuslääkkeiden vastainen artikkeli tytöstä, jonka elämästä lääkkeet teki helvettiä. Tyttö oli muuttanut uudelle paikkakunnalle, oli yksinäinen ja allapäin. Hälle sitte lyötiin vahvat masennuslääkkeet kouraan. Tätä minä en ymmärrä. Enkä ymmärrä sitä, että ei opasteta lääkkeiden käyttäjää _erittäin_ hitaasta aloituksesta sivuoireiden minimoimiseksi, eikä neuvota lopettamaan vieläkin hitaammalla tahdilla. Vai eikö nämä "lopetus oli yhtä helvettiä" ihmiset kuuntele lääkäriä? Liikaa on liikaa ihan missä vain, joka aspiriinia voi käyttää väärin.<br /><br />Haluan vaan itse pahan ja hyvin pitkäaikaisen masennukset läpikäyneenä kertoa, että ei niissä lääkkeissä oikein käytettynä ja pienellä annoksella ole mitään pahaa. Mun elämässä on ollut asioita jotka sai mut masentumaan. Menin terapeutille, mutta en edennyt siellä mihinkään, koska en pystynyt puhumaan niistä asioista ilman totaalista murtumista. Aloitin syömään lääkkeitä 20mg päivässä hyvin hitaasti vähitellen aloittaen. Lääkkeet sai aikaan sen, että kykenin puhumaan, kykenin tarttumaan mun ongelmiin ja käsittelemään ne asiat, opin hyväksymään. Lääkkeitä söin kaksi vuotta ja lopetuksen tein hyvin hitaasti, lopetusoireita ei juurikaan tullut.<br /><br />Kyllä minullakin oli niitä hetkiä kun unohdin ottaa pariin päivään lääkettä. Se olo oli ihan helvettiä, mutta eipä niitä saisi jättää syömättä. Turha syyttää lääkettä jos itse väärinkäyttää sitä.<br /><br />Halusin vain antaa sulle näkökulmaa masennuslääkkeiden hyvistä puolista. Ei siinä ole mitään väärää ettei halua lääkkeitä, mutta oikein käytettynä terapian kanssa ne voivat olla tie helvetistä takaisin elämään. Muista että olet arvokas ihminen, täällä maan päällä ei ole kuin yksi sinunlainen. Toivottavasti löydät sulle sopivan hoitotavan, oli se sitten lääkkeiden kanssa tai ilman, ja paranet tuosta hirveästä sairaudesta. Ja kyllähän sinä paranet, joku päivä huomaat että elämä on ihanaa ja ikävät ajatukset ovat tiessään! :) Sitä odotellessa kuitenkin iloa elämääsi ja voimia!<br /><br />(ohhoh kun tuli romaani...)Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-45935030047497713292015-10-26T15:44:23.286+02:002015-10-26T15:44:23.286+02:00Muista myös, että kaikkea mitä netissä väitetään e...Muista myös, että kaikkea mitä netissä väitetään ei kannata uskoa, varsinkaan jos viitataan tutkimuksiin, joita ei kuitenkaan linkata väitteiden tueksi...Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-72496911628534186062015-10-26T09:58:36.139+02:002015-10-26T09:58:36.139+02:00Harmi että näin moni kommentoi negatiiviseen sävyy...Harmi että näin moni kommentoi negatiiviseen sävyyn lääkityksen aloittamisesta. Itselläni on vain positiivisia kokemuksia lääkityksestä, ne oikeasti auttavat! Suosittelen, koska ne voivat muuttaa koko sinun elämäsi. Ei ne lääkärit niitä sinulle ihan turhaan tuppuuta. Se on tietysti tosi henk.koht mikä kellekin sopii. Yleensä vaan ne ihmiset joilla on positiivisia kokemuksia eivät jaksa tulla kommentoimaan. Tsemppiä <3Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-3198988380937766182015-10-26T02:01:00.754+02:002015-10-26T02:01:00.754+02:00Itse sairastan tällä hetkellä keskivaikeaa masennu...Itse sairastan tällä hetkellä keskivaikeaa masennusta, joka aikoinaan on pitkäaikaisen trauman myötä puhjennut. Mutta joo, mulla oli kanssa tosi vaikeeta toi lääkkeiden alottaminen. Mietin ja harkitsin tosi pitkään, mutta lopulta kun kunto oli niin paska, enkä enää kestänyt sitä oloa, päätin että nyt ihan mitä vaan, jotta tää olo parantuis. Ja voin kyllä sanoa, ettei oikeestaan oo mitään huonoa ollut, paitsi tietysti se aloittamisvaihe, kun kroppa ei ollut tottunut ja itsetuhoisuus ja ahdistus olivat vieläkin voimakkaampia juuri sen parin ekan viikon aikana. Päätä särki tosi paljon ja koko kroppa tuntu tosi raskaalta, joku kauppaan lähteminen ja sinne 5 min matkan kävely tuntui oikeesti ylitsepääsemättömältä, siinä väsy fyysisestikin niin älyttömästi. Niin ja muistaakseni oli myös pahoinvointia, vatsa sekaisin ym. Sitten alko kuitenkin helpottaa. Varsinkin, kun löydettiin se oikea annosmäärä, jonka kanssa alkuun oli aikamoista kenkkuilua. Todella vaikeeta on ollut, vaikka lääkkeetkin on, mutta nimenomaan kun se ei ole se ainoa hoitomuoto, eikä pidäkään olla. Terapia on tärkeä ja se, että kaikki lähtee itsestään, masennuksesta toipuminen. Vaikka käyt terapiassa ja syöt lääkkeitä, niin täytyy kaiken sen ulkopuolella tehdä ihan hemmetisti töitä sen eteen, että tää joskus helpottais. Se on vituttavaa, koska ei aina vaan jaksa. Ja sillon se masennus taistelee vastaan, mutta täytyy vaan yrittää jaksaa taistella takasin. Kukaan muu ei sua pysty parantamaan, kun sä ittes, toki tarviit siihen paljon tukea, ammattiapua, ehkä lääkitystä, läheisiä ihmisiä ym. <br />Vaikka mäkin tosi paljon punnitsin niitä lääkkeitä, hain netistä eri kokemuksia, kyselin ja kyselin.. niin paljon huonoa niistä puhutaan ja joka paikkaan kirjotetaan, mutta kyllä mä sitten siinä olotilassa luotin enemmän psykiatrisiin lääkäreihin ja itteeni, että nyt on pakko saada tää homma etenemään. Kun lääkkeiden avulla ahdistus helpotti, pystyin myös terapiassa puhumaan ja käsittelemään asioita. Eli, enpä kai voi todeta muuta, kun että kyllä niistä on hyötyä jonkun verran ollut, tai no, en uskoisi, että olisin tällä hetkellä näinkään hyvässä kunnossa ilman niitä.<br />Lopettaminen tietenkin pelottaa, koska siinä luultavasti samat sivuoireet kun aloittaessa. Mutta vielä ei ole sen aika murehtia.<br />Muistat vaan että teet itte oman päätökses ja kaikilla on yksilöllinen tilanne, vaikka monet sanoo ettei ole auttanut ym, niin joillain niistä kyllä on apua. Lievempään masennukseen helposti auttaa elämäntapamuutokset ja muut, mikä on toki tärkeää myös vaikeammassakin masennuksessa, mutta vaikeammassa se yleensä vaatii tuekseen sen lääkkeen, vähän niinkuin kävelykepiksi, näin mulle kuvailtiin sillon kun sitä olin alottamassa.<br /><br />Tsemppiä tuon niin inhottavan sairauden kanssa painimiseen ja voimia, toivotaan, että kaikki jonain päivänä helpottaa! :)Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-9725719529973692102015-10-25T21:56:18.910+02:002015-10-25T21:56:18.910+02:00kaikki aineet & alkoholi yms pois niin alkaa e...kaikki aineet & alkoholi yms pois niin alkaa elämänlaatu parantuaAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-59663550076101564542015-10-25T17:38:53.908+02:002015-10-25T17:38:53.908+02:00MINÄKIN HALUUN TIETÄÄ!! :)MINÄKIN HALUUN TIETÄÄ!! :)Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-35598781320860127382015-10-25T11:11:48.982+02:002015-10-25T11:11:48.982+02:00Huijausta koko paska Huijausta koko paska Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8851790774510913839.post-16053065898207944732015-10-25T10:25:13.183+02:002015-10-25T10:25:13.183+02:00 Mulla oli hyvin sama tilanne muutamia vuosia sitt... Mulla oli hyvin sama tilanne muutamia vuosia sitten. Mikään ei huvittanut, pää oli sumussa, energiaa ei riittänyt mihinkään, nukuin ja lepäilin oikeastaan koko ajan, lihoin 15kg vuodessa, mieliala oli hyvin synkkä ja halusin joinakin päivinä vain kuolla. Tuntu että mikään ei auta, mulle lykättiin masennuslääkkeet ja siitä se kierre alko. Kokeilin 8 eri lääkettä eikä mikään toiminut. En oikeen tiennyt minkä takia olin masentunut ja kävin silti terapiassa. Mulla on myös imeytymishäiriö... No meninpä yksi kaunis päivä lääkäriin ja diagnoosina anemia ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Varsinkin toi rautakuuri on parantanut mun oloa aivan älyttömästin ja voin sanoa, että olen herännyt henkiin! Joillekkin voi olla apua masennuslääkityksestä, mutta suosittelen, että laita ravintopuoli kuntoon ja tutkituta veriarvot. Anonymousnoreply@blogger.com