keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

STORYTIME: Poliisit osotti mua aseella ja pidätti


Ja oltiin tosiaan tollon valitettavasti jopa uutisissa, jos haluat lukea artikkelin niin klikkaa TÄSTÄ.

perjantai 4. maaliskuuta 2016

Onko rahalla väliä?

uploadupload
Jokainen meistä on varmasti nähnyt Youtubessa näitä "Gold diggers" videoita, joissa muijat juoksee jätkien hienojen autojen perässä. Ja kun mies sitten ilmoittaa, ettei auto olekkaan hänen, katoaa nainen vähin äänin. Mä oon jumittanut tässä koneella jo monta tuntia tuijottaen näitä kyseisiä pätkiä. Mulla nousee oikeesti karvat pystyyn myötähäpeän määrästä! Kyllä munkin kohdalle on osunut monesti rikkaita miehiä, mutta ihmisen lompakon paksuus ei merkitse mulle mitään. Esimerkkinä yhtenä kesänä olin Cafe Carusellissa ja eräs mies tuli juttelemaan mulle niitä näitä. Tää mies asu Kaivarissa jossain monen sadan neliön kartanossa ja jahti oli tietysti odottamassa Mattolaiturilla (Suomen toiseksi kallein terassi). Tää äijä oli ehkä joku kolmikymppinen, eli mun silmissä täydellisen ikäinen, eikä mikään "ruma". Siinä kun oltiin hetki juteltu, niin tää mies pyysi et haluanko lähteä hienoihin rapujuhliin. Valitettavasti tällä miehellä ei ollut ollenkaan luonnetta eikä mua yksinkertasesti kiinnostanut pätkääkään tietää hänestä mitään lisää. Jos on oikeesti tyhjäpää, niin siinä ei kuule kartanot ja jahdit auta.

Myöskään mun parisuhteissa rahalla ei oo ikinä ollut mitään arvoa. Voin sanoa käsi sydämmellä, etten ole ikinä ollut miehen tai naisen kanssa rahan takia. Tottakai E:llä alkoi olemaan rahaa yhdessä vaiheessa sattuneista syistä, mutta me oikeesti elettiin todella pienellä budjetilla. Syötiin makaroonia pienessä kaksiossa, jossa asui 4 aikuista ja lapsi. Mua nauratti kun juttuja alkoi ilmestymään lehtiin ja yhteen artikkeliin oli kirjotettu tyyliin "rahoilla elettiin jetset -elämää" :D

Mä oon deittaillut semmosia julkisuudesta tunnettuja ihmisiä, joilla luulis todellakin olevan rahaa, mutta tililtä löytyy oikeesti kolme euroa. Vaikka oon siis tiennyt ihmisen olevan täysin pennitön, oon ollut valmis alottamaan vakavan parisuhteen ja muuttamaan yhteen. Suunnittelemaan yhteistä tulevaisuutta. Ja on mulla ihmissuhde historiassa myös ollut näitä kuuluisia menestyneitä ihmisiä,  joilla oikeesti ON rahaa, mutta noin vuoden deittailun aikana mulle on tarjottu 2 kertaa drinkki. Eikä sekään ole vaikuttanut mitenkään mihinkään.

 
Kommentoikaa kommenttiboksiin, että jos kadulla tulis vastaan ei-niin-hyvännäköinen mies, mutta sillä olis Lamborghini, menisittekö kyytiin cruisailemaan? :D

torstai 25. helmikuuta 2016

Miss Blue

25213601816_a3ac8491ea_b24944273910_c0eb93d1e3_b111
 Silja otti musta eilen pari kuvaa.

Moikka, pitkästä aikaa! Mitä ootte mieltä mun uudesta tukasta? Kuukauden breikki blogin suhteen oli ihan osuva. Ollut nimittäin semmonen hullunmylly, etten ole tänne edes uskaltanut kirjautua sisään. Tapa ittes -kommentteja on tullut ihan ennätysmäärä. Miten voikaan olla noin paljon vihaa ihmisillä, joille en ole tehnyt mitään? Surullista, todella surullista. Toivon että pikkuhiljaa rauhottuisitte siellä ja antaisitte mun olla ja hengittää. Ihminen mäkin vaan oon.

Oli ihan mahtava Periscope lähetys eilen! Oli niin kivaa päästä juttelemaan teijän kanssa. Teki myös hyvää käydä vähän läpi asioita, myöntää tehdyt virheet ja katkasta tietyiltä juoruilta siivet. Toi on kyllä todella magee sovellus ja tuun ehdottomasti tekemään noita lisää, mua voi seurata nimellä ffpjenni :) Sain teiltä ihania tsemppauksia ja jotkut laitto vielä lähetyksen jälkeen viestiä Facebookissa. Tuli niin hyvä mieli ja itkuhan siinä tuli. Kiitos ♥

Tosiaan niinkuin aikasemmassa postauksessa kerroin, niin mulla ei ole enää kameraa. Jos tiedätte jotain halpoja kameroita, niin kertokaa! Ois kiva palata tänne. Nyt mä meen päikkäreille, oon ihan loppu.. :) Kivaa torstai-iltaa kaikille ♥

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Bangkok took my heart, again!

IMG_6010IMG_6006IMG_6116IMG_6121
Siinä vähän matskua mun hotellista :) Oon enemmän kuin tyytyväinen tähän mestaan! Katolta tosiaan löytyy upea uima-allas ja näkymät on pelkkiä pilvenpiirtäjiä. Jotenkin aika epätodellinen olo kun tuolla hengailee.. Pari päivää sitten mä aloin itkemään. Siis onnesta. Viimeks näin on tapahtunut viime tammikuussa ja juurikin Thaimaassa. En tiedä mikä tässä mestassa on, mut kerta toisensa jälkeen tää paikka saa mut tosi tunteelliseksi. Täällä mun on vaan tosi hyvä olla. Mutta pari juttua joita oon hoksannut tässä muutaman päivän aikana :D

1. Älä anna tuk tuk kuskille vahingossa liikaa rahaa, koska kuski ei todellakaan huomauta sua siitä.
2. Älä käytä lenkkareita ellet halua, että sun jalat kiehuu.
3. Älä makaa auringossa kahta tuntia pidempää, ellet halua lämpöhalvausta.
4. Älä hermostu, vaikka lähes kukaan ei ymmärrä englantia.
5. Älä pukeudu minihameeseen, ellet halua jokaiselta tummalta mieheltä "uuh sexy lady" -kommenteja.

blogiin
Palataan ylihuomenna!

lauantai 9. tammikuuta 2016

Dreams do come true

IMG_5939IMG_5931
Heippa kaikille pitkästä aikaa! Ihanaa olla blogin parissa taas :) Mä kirjottelen tätä postausta tällä hetkellä Moskovan lentokentältä, jossa odotan mun jatkolentoa Bangkokkiin. Mä sain tossa joku aika sitten ajatuksen, että mä haluan lähteä Thaimaahan. Noh, ostin lentoliput mitään miettimättä ja tässä sitä ollaan :D Ihan hullua, mut samalla niin ihanan spontaania. Oon menossa yksin maapallon toiselle puolelle lähes 10 miljoonan ihmisen suurkaupunkiin. En nimittäin oo vieläkään saanut viime tammikuuta pois mun mielestä, jollon olin Bangkokissa ekaa kertaa. Bangkok vaan veti mua puoleensa ja kovaa. Lähtiessäni päätin, että palaan heti kun mahdollista. Ja nyt, tasan vuoden jälkeen, tieni sinne vie. Dreams do come true.

Kommelluksilta ei olla vältytty tälläkään reissulla, vaikka se vasta alkoi. Unohdin nimittäin mun lompakon matkalaukkuun, joka meni ruumaan.... Lompakossa oli mun kahden viikon rahat, eli ei mikään pieni summa. Mitä jos laukku häviäis? Mulla ei oo matkavakuutusta. Ja mitäs kun joudun odottamaan Moskovassa jatkolentoa 7 tuntia, niin oonko sen ajan syömättä ja juomatta? Voipi tulla pikkasen jano esimerkiksi. Ja tottakai siellä lompakon pikku taskussa oli mun lääkkeet, joita ilman en pärjää. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin, koko lentokone odotti että mun laukku etsittiin ruumasta ja sain sitten sen hemmetin lompakon. Kone lähti tän takia puol tuntia myöhässä. Oon idiootti! Kaikenlisäks meinasin myöhästyä koko lennolta. Olin viimenen matkustaja lähtöselvityksessä ja siks sain koneen huonoimman paikan: tuolirivin keskeltä. Oikeesti mikään ei oo niin inhottavaa ku matkustaa kahden rändöm ihmisen välissä ja meno ihan sillit purkissa. Jos liikuttaa vähänkin jotain ruumiinosaa niin vierustoverit antaa vihasen katseen. Onneks sain Moskova-Bangkok väliselle lennolle paikan hätäuloskäynniltä, siinä on viiden tähden jalkatila.

Mutta hei, kannattaa pysyä kuulolla täällä. Seuraavat 2 viikkoa tuun postaamaan todella tiheesti, joka toinen päivä ois tarkotus :) Ja matsku tulee tietty olemaan mukavaa luettavaa, kuka ei tykkäis pilvenpiirtäjistä ja palmuista?

torstai 17. joulukuuta 2015

I QUIT SMOKING

Untitleddewkf
Tällä hetkellä mulla on käytössä sähkötupakka. Noissa nesteissä ei ole nikotiinia, häkää, tervaa eikä niitä 4000:tta kemikaalia mitä tupakasta löytyy.

En voi vieläkään uskoa tätä todeksi, että mä lopetin röökin polttamisen 7 vuoden jälkeen. Ja tää 7 vuotta on siis ollut ihan aktiivista polttoa, eli jokapäiväistä. En halua ees tietää mitä tuhoa oon seitsemän vuoden aikana tehnyt mun elimistölle. Mutta jos totta puhutaan, mua ei oo jotenkin ees koskaan kiinnostanut se. Mä oikeesti nautin tupakan polttamisesta paljon. Se rentoutti, rauhotti ja tuotti mulle suurta mielihyvää. Tupakka oli mulle myös tapa tappaa aikaa. Jos odotin ulkona jotain tai jotakuta, sytytin aina röökin. Ja kun liikuin paikasta A paikkaan B, sytytin aina röökin. En myöskään voinut missään nimessä olla ilman ruokaröökiä. Aina kun olin syönyt ja jos en päässyt heti ruuan jälkeen tupakalle, alkoi tuntumaan etten saa henkeä. Ja se mikä oli maailman paras röökihetki, oli seksin jälkeen. Haha. Mutta ihan oikeesti, seksin jälkeinen rööki on paras ja täydellinen.

Mutta nyt tilanne on siis se, että oon ollut 8 päivää polttamatta. Pelkkä ajatus tupakasta saa mut melkeen oksentamaan ja voimaan pahoin. Ja täähän johtuu siis siitä, että mun Voxra nimistä masennuslääkettä käytetään myös tupakan polton lopettamiseen. Toi Voxra tuottaa mun aivoihin dopamiinia ja dopamiini on se joka välittää nikotiinista tulevaa nautintoa. Eli suomennettuna: se nautinto jonka sain tupakasta, saan sen nyt mun lääkepurkista. Ja toi lääke tekee sen, että jos yrität polttaa röökiä, niin sä et vaan pysty. Se alkaa kuvottamaan niin paljon, että se syöpäkääryle on pakko heittää menemään. Sun kroppa hylkii nikotiinia. Mutta tää on ihan käsittämätön juttu, että yhdellä lääkkeellä on saanut mun masennuksen kuriin ja lopettanut tupakan polton!! Vähänkö oon ilonen :)

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Kaikki on ihan OK

IMG_5635IMG_5633IMG_5648jenniM (Copy 1)
Moi ♥ Olitte pyytäny et kirjottaisin ihan vaan kuulumisia. Olin tänään keskustassa pyörii hyörii ja räpsäsin noi muutamat ylhäällä olevat kuvat. Tosiaan oon nyt syönyt tasan 3 viikkoa sitä Voxra nimistä masennuslääkettä. Ekat viikot oli aika perus paskaa, mut ei oikeesti yhtään niin pahoja mitä olisin kuvitellut. Ja alussa se väsytti mua niin paljon, että nukahtelin pitkin päivää. Nyt on semmonen semi hyvä olo ja saanut ehkä vähän sitä potkua päiviin. Mutta onneksi mulla on tukena tässä projektissa mun oma työntekijä, jonka luona käyn joka viikko.

Mä harvoin avaudun mistään turhasta, mutta nytpä avaudun! Arvatkaa mikä mua ärsyttää?? Kauppojen riivaajat, eli myyjät! Kun meet siis johonkin myymälään (yleensä Kicks on näistä pahin) ja samalla sekunnilla kun oot astunu sisään, niin myyjä tulee kysymään "voinko mä olla jotenkin avuksi?" EI JUMALAUTA. Mua alkaa samantien vituttamaan niin paljon, et tekis mieli lähteä menemään ja yleensä lähenkin. Tänään kävi sama homma, mut päätin kumminkin jäädä kiertelemään. No en kerennyt astella kuin ehkä muutaman metrin, niin TOINEN myyjä tulee kysymään "voinko mä olla jotenkin avuksi?". EIIIHH! Ymmärrän, että se on asiakaspalvelua ja ystävällistä, mutta oikeesti tolla tekniikalla asiakkaat lähtee yleensä vaan karkuun. Mulla tulee ainakin heti semmonen olo, että kun sanon ei kiitos en tarvitse apua, niin sit se myyjä alkaa kumminkin seuraamaan mua ku hai laivaa ja kyyläämään mitä teen. Tänäänkin just kun se toinen myyjä alko riivaamaan, niin menin jonkun hyllyn taakse hiplaa huulipunia. No se sitten seuras mua sinne ja kysy "etsitsä jotain tiettyä?" EI IHAN OIKEESTI, EN KESTÄ! No tän jälkeen lähinkin menee ja huulipunat jäi hyllyyn. Siis onko mussa vikaa vai ärsyttääkö teitä muita tommonen? :D