Vielä vähän Venäjää!

Eli ostoksia! Tosiaan mun Venäjän matkasta on sellaset kaks kuukautta, enkä oo vieläkään purannut mun matkalaukkua :D Enkä esitellyt blogissa mun shoppailuja. Mä lähdin matkaan aika pienellä budjetilla, joten hirveesti en ostellut mitään erityistä. Mä yllätyin kyllä Pietarin hintatasosta, joka oli nimittäin aika kallis. Esimerkiks ravintoloissa ja jossain Subwayssa/Burger Kingissä oli täysin saman hintasta ku Suomessa. Kyllähän Pietari sijottuu ihan kivasti Euroopan kalleimpien kaupunkien joukkoon, mutta jotenki kuvitteli että siellä ois halpaa, koska "onhan se vähän niinkuin Viro, eikä siellä oo ees euroja". Mun ainut oikeesti halpa ostos tais olla 3 euron iso vodkapullo :D

Neonpinkki ohut toppatakki, joka ei tietenkään kuvassa pääse värinsä puolesta oikeuksiinsa :( Mut tää on ihana! Terranovasta, noin 50€.

Pakkohan sitä oli taas yhet farkut hommata ulkomailta, kun Suomessa kaikki koot on liian isoja. Nää on tuumakokoa 22. Kivat tälläset kivipestyt harmaat :) Bershkasta, noin 25€.

Lumileopardikuosinen paita! Takana on vielä kivana yksityiskohtana vetskari. Mulla ei ookkaan koskaan ollu tän mallista paitaa, tai pitkähihasia ylipäätään. Ostettu Bershkasta, muistaakseni jotain parikymppiä.

Hiusväri ja hopeesävyte, kummatkin joku muutaman euron.


Vikana päivänä tehtiin viimeset hätäset ostokset kauheessa kiireessä ja mä nappasin jostain isosta marketista tälläsen hajuveden. Hintaa oli joku 7 euroa ja tossa on sata milliä. Mut arvatkaa mikä tässä on parasta, tää on nimittäin ihan täydellinen kopio Versacen Bright Crystallista, mun lemppari hajuvedestä! Taitaa olla joku jäljennös, onhan ton nimikin Sankai Crystal. Tuoksu on siis ihan täysin sama, mä en ainakaan huomaa mitään eroa. Tosiaan se Versacen 100ml maksaa joku 50 euroa, et tää oli aika löytö!


Ja tuli osteltua erilaisia tupakoita, kun tälläsiä en oo ikinä koskaan missään nähny! Tupakka oli Venäjällä halpaa, perus aski makso suunnilleen yhen euron.

Näiden lisäks ostin vielä pinkin biletopin jonka unohdin kuvata, venäläistä teetä, maatuskan, Edgarille venäläisen juorulehden.. Ja niin, sitä halpaa vodkaa :D

Yes, I'm bisexual and proud about it!

Sunnuntai juttuja

 takki Mart Of China farkut Bershka kengät Choies

Ihanan iisi viikonloppu takana, löhöilyä ja hyvää seuraa. Siivosin myös koko huushollin lattiasta kattoon ja kyllä kimmeltää! Musta tuli myös virallisesti mun paikallisen pizza & kebab ravintolan vakkariasiakas :D Tai ei nyt virallisesti, mutta mut muistetaan siellä jo niin hyvin että ihan nolottaa. Oon varmaan myös lihonnu tän vakkariasiakkuuden myötä ainakin kaks kiloa, JEE! :D

Mut nyt mä laitan korvatulpat korviin ja meen untenmaille, ah. Nukkuminen on kyl ehdottomasti toisiks parasta mitä voi tehä sängyssä, LOL!

Vinkki nopean, halvan ja hyvän kahvin ystäville!

Mä oon aina ollut niitä kahvin litkijiä ja on ihana istua kahvin äärellä kavereitten kanssa tai nappaa mukaan jostain itelleen take away -kahvi. Aamusin on myös kiva juoda aamukahvit samalla kun valmistautuu lähtemään vaikka kouluun. Mä hommasin tossa hetki sitten sellasen kahvikupin kokosen termarin, eli niinä aamuina jollon on TOSI kiire, ei tarvii kun nappasta se mukaan. Mut mullahan ei oo kotona kahvinkeitintä, enkä koskaan jaksais ostaa kaupasta maitoa kun en sitä mihinkään muuhun käyttäis. Itseasiassa ei mulla oo sokeriakaan.. :D

Siks oonki löytäny erittäin, vähän liiankin helpon ratkasun, nimittäin Nescafén 3 in 1 pikakahvin! Ei tarvii mitään muuta kun kaataa tollanen pussi kuumaan veteen ja kahvi on valmis. Mä epäilin noita syvästi ennen ku kokeilin, että voiko toi oikeesti maistuu ees yhtään siedettävältä, mutta mä oikeesti tykkään tosta enemmän kun monista muista kahveista mitä saa jostain kahviloista. Mä oon ostanut näitä pusseja yksittäisinä virolaisista elintarvikekaupoista ja yks tollanen maksaa joku 60 senttiä. Mut selatessani nopeesti netistä, niin näitä pitäis kai saada jostain perus K-Supermarketista 10kpl pakkauksessa ja se maksaa alle 3 euroa.

Onks täällä muita jotka on hurahtanut näihin? :)

Elämää muurien tällä puolen, osa 2

Hyvä maanantai

 villapaita Sheinside

Hello readers! Miten teijän maanantai on lähteny käyntiin? Mulla alko nyt 6 viikon työssäoppimisen jälkeen normaalisti taas koulu. Ihan hullua ajatella, että mä valmistun jo ens vuonna! Tai siis toivottavasti :D Onhan siinä sit takana koulun penkillä istumista 12 vuotta, joka kyllä riittää mulle. Tottakai mulla ois mahdollisuus lukea itteni vielä tradenomiksi, mutta näääh.. Koulut ei oo ihan mua varten.

Viikonloppuna oltiin tosiaan Daniel Portmanin keikalla, joka oli kyllä varmasti yks parhampia bileitä missä oon koskaan ollut! Musa oli just sellasta mistä mä tykkään niin tulihan siinä tanssittua se 3 tuntia. Ja kyllä, annoin Portmanille ne lupaamani lentopusut ja heitettiin vielä yläfemmatkin :D Baarin jälkeen meninkin vaan kotiin nukkumaan ja aikasin aamulla näkemään rakasta ♥

Elonmerkkejä

 Kuva Inspiration Blog Awardsseista 16.11

Mä tulin kertomaan etten mä oo teitä unohtanut vaikka täällä ei oo kohta viikkoon näkynyt minkäänlaisia postauksia. Mulle tulee ihan hirveen huono omatunto kun en kirjota, mut yritän muistuttaa myös itteäni ottamasta liikaa stressiä. Mikään ei oo hirveempää kun väkisin raapustaa jotain postausta. Haluun, että nautin siitä. Tää ei oo kumminkaan mikään työ mitä mun ois pakko tehdä, harrastushan tää vaan on.

Tänään kotona mulla tuli ihmeellinen olo. En ollu surullinen, mutten myöskään ilonen. Ei väsyttänyt, mut en myöskään jaksanu tehä yhtään mitään. Sit tuli jonkinlainen romahdus ja makasin vaan suihkun lattialla ja tuijotin seinään. Niin tyhjä ja surkee olo. Päätin sit kumminkin vähän reipastuu, siivosin ja kävin kaupassa. Tuli vähän parempi fiilis. Eilinen päivä oli myös ihan kauhee. Meillä ois ollu Edgarin kanssa tunnin mittanen tapaaminen ilman lasiseinää, että oltais saatu koskee. Viimeks ollaan halattu joku 2 kuukautta sitten. No, pitihän mun tietenkin nukkua pommiin enkä päässy paikalle.. Tällästä samanlaista tapaamista ei taas tuu olemaan pitkään aikaan :(

Mä palailen kirjottamaan kun jaksan ja siltä tuntuu, toivotattavasti ihan pian. Hirveesti haleja kaikille täältä ruudun takaa! ♥

Pink is the color of passion

Moikka! Tulin toivottelemaan teille kivoja viikonloppuja ja hehkuttamaan mun uutta takkia, on se nyt vaan niin ihana! En oo koskaan osannu ees haaveilla vaaleenpunasesta talvitakista, kunnes löysin sen Sheinsiden sivuilta ja klikkasin ostoskoriin joku aika sitten. Tästä lähtikin mun villitys ja Venäjällä ollessani ostin Terranovasta neonpinkin toppatakin, jota en ookkaan täällä vielä esiteltellyt. Kuka sano et vaan kesä on vuodenaika jollon saa käyttää kirkkaita värejä? En ainakaan mä ;)

Käytiin tänään leffassa kattomassa suomalainen pätkä "ei kiitos", joka kertoo parisuhteesta jossa mies ei anna seksiä, hahaaa :D Ihan huippu. Nyt mä tulin vaan kotiin, sytytin kynttilät, laitoin villasukat jalkaan ja korkkasin yhden siiderin. Aamulla mulla on aikanen herätys Edgaria näkemään ja siitä yhteen mallitoimistoon koekuvauksiin, kun mua sinne pyysivät. Ehkä tännekkin saadaan sieltä sitten jotain kuvia.

Oikeen mahtavaa perjantaita! ♥

Thailand throwback

Kattoessani ikkunasta ulos sateiseen ja synkkään tammikuuhun, en voi muuta kuin ikävöidä Aasian lämpöä ja aurinkoa. Oon käynyt Thaimaassa 3 kertaa vuosina 2009, 2010/2011 ja 2012. Tosta vikasta reissusta löytyy paljon postauksia blogista, mutta ne on sen verran vanhoja, että kuvat niissä ei jostain syystä suostu näkymään. Aattelin nyt siis koota tähän vähän materiaalia, kun sain kuvat käsiini vanhasta läppäristä :)

Voikun ois vaan rahaa, aikaa ja matkakumppani niin mä olisin samantien Helsinki-Vantaalla :D Mut mä elän vaan siinä toivossa et kesäänkin on oikeesti enää 4 kuukautta! Ei oo pitkä aika.

Ja suuri kiitos kaikille edellisen postauksen kommentoijille, teitä oli reilusti yli 200! Aattelin tehä videon jossa vastaan teille kaikille sitten yleisesti. Ihan mahtavia tsemppi kommentteja ootte laittaneet, oon todella kiitollinen ♥

Elämää muurien tällä puolen

Mä oon miettinyt tän postauksen kirjottamista monta kuukautta joka päivä. Joka ikinen päivä. Tää asia tulee kumminkin olemaan niin lähellä mua pidemmän aikaa ja blogi on mulle yks mun elämän tärkeimpiä juttuja, joten mä päätin nyt julkasta tän. Saan jatkuvasti kommentteja missä kysellään mun poikaystävästä. Miks en kirjota E:stä, lisää kuvia tai mitään muutakaan vaikka me seurustellaan? Miks me muutettiin erilleen? Mehän oltiin niin rakastuneita? Niin me oltiinkin ja ollaan vieläkin, mut
E on joutunut vankilaan. Tää tapahtu itseasiassa jo syksyllä ja ollaan oltu nyt siis erossa 4 kuukautta. Tää on ihan sairas tunne, et kaks ihmistä jotka rakastaa toisiaan ylikaiken eikä haluu maailmassa mitään muuta ku olla toistensa kanssa vuorokauden ympäri, joutuu eroon toisistaan. Mä oon ollut tän syksyn ja talven niin hukassa, etten enää tiiä mitä mä tekisin. Mulla on ollu niin paha olla. Ei vaan itteni vuoks, vaan E:n. E on yks kiltein ja hienoin ihminen ketä mä tunnen tässä maailmassa. E ei oo paha, E on vaan tehny niin vääriä päätöksiä elämässä ja saa nyt vastaa omista teoistaan. Mua sattuu vaan niin paljon ajatella, että mun rakastama ihminen on jossain tollasessa paikassa eikä se oo vähään aikaan tulossa takasin.. Kaikki mun lähimmäiset viedään multa pois, taivaaseen tai vankilaan. Millon tää loppuu?

Mun elämään on mahtunut aina niin paljon pahaa ja mietinkin kesällä miten mä voin tuntee sellasen tunteen kun "onnellinen"? Mä olin oikeesti ONNELLINEN. Musta tuntu että nyt menee jo vähän liian hyvin, et kohta on pakko tapahtuu jotain pahaa. Ei mun elämään oo kumminkaan suotu mitään hyvää, pakkohan jotain on tapahtuu. Ja niinhän se tapahtu. Ekat viikot ja kuukaudet oli niin raskaita, että mä olin jo ihan luovuttamassa. Saatiin kirjottaa kirjeitä, mut tuntu et se tekee koko hommasta vieläki raskaammaan. Luet rakkauden tunnustuksia paperilta, eihän tollasta nää kun leffoissa. Mä vaan itkin, itkin ja itkin. Mulla oli maailman ihanin mies ja nyt mä olin yksin.

Nyt 4 kuukauden jälkeen on vähän helpottanut. Saadaan nähä 2 kertaa viikossa, vaikka se onkin vaan 45 minuuttia lasikopin takaa, tuntuu se paljolta. Ehkä kuukauden päästä onnistuu sellaset tapaamiset, jollon saadaan olla 2,5 tuntia rauhassa kahdestaan huoneessa. Miten se meneekin aina niin, että sitä osaa arvostaa vasta kun menettää? Se oli niin itsestäänselvyys, että mä meen illalla E:n viereen nukkumaan ja herään sen vierestä. Nyt se on mahdotonta. Mä antaisin mitä vaan, että se ois mahdollista.

Mä en tiedä kerronko mä mun blogissa vähän liikaa, mutta E anto mulle tähän postaukseen luvan. Jos teitä kiinnostaa, voin aina välillä kirjottaa tänne miten meillä menee ja näin. Oon ite yrittänyt ettiä netistä blogeja, missä joku kertois siitä miltä tuntuu kun oma läheinen on vankilassa, mutta en oikeestaan löytänyt.

Mun syksyllä tekemä video musta ja Edgarista, rakastan sua..

New Year, new me?

Taisitte varmaan huomata, että mun blogista ei löytynyt yhden yhtä jouluun liittyvää postausta. Jotenkin en jaksanut ottaa kuvia niistä samoista tortuista ja pipareista jota löytyy miljoonasta muusta blogista enkä vaan pidä joulusta muutenkaan. Oikeestaan kammoksun sitä enemmän ja enemmän joka vuos. Kaikki vaan stressaa ja tappelee. Mut uusvuos on mun mielestä sellanen juhla millon ihmiset on hyvällä tuulella ja pitää oikeesti hauskaa :) Ja on taas ihana jättää 2013 taakseen, ollu kyl valehtelematta elämäni rankimpia vuosia. Tästä ei voi kun nousta ylöspäin enkä haluu antaa minkään lannistaa mua!

Ihanaa uuttavuotta ja iso kiitos kaikille lukijoille että ootte pysyneet mun matkassa tähänkin asti ♥ Ootte jaksaneet kannustaa ja tukea, kirjottaa ihania kommentteja ja tosi paljon ootte lähiaikoina tulleet mulle kaupungilla juttelemaan joka on musta ihan parasta :) You're the best.