keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Paljon ajatuksia

blogiblogi2
Kuvailin naamaani eilen pitkästä aikaa :D

Ajattelin eka puhua teille videolla, mutta päätin nyt vaan kirjoittaa. Mä oon aivan tajuttoman kiitollinen teille kaikille niistä mahtavista kommenteista, joita ootte laittaneet "kun voimat loppuu" -postaukseen. Oon lukenut jokaisen (lähes 150 kommenttia) läpi ajatuksen kanssa ja pyöritellyt näitä asioita päässäni. Jotenkin ton postauksen jälkeen musta on ollu kiva huomata, että nyt mäkin tiedän myös teistä ees jotain! Te ootte aina voineet avata mun blogin ja lukea täältä mun elämästä, mutta mä en oo tiennyt teistä oikeestaan mitään. Kiitos siis jokaiselle kommentoijalle, joka on uskaltanut jakaa myös oman tarinansa :) Te ootte oikeesti antaneet mulle ihan hirveesti voimaa, mutta oli myös pelottavaa ja surullista huomata miten niin moni muukin teistä kamppailee todella vaikeiden asioiden kanssa ja että on yksinkertasesti vaan paha olla. Ja sit mä aloin kelailemaan asioita ja tätä meidän "hyvinvointivaltiota". Meidäthän on valittu jopa maailman parhaimmaksi maaksi. Tottakai mä arvostan että mulla on katto pään päällä, saan ruokaa, voin käydä koulua, pääsen aina lääkäriin..

MUTTA..

Masennus voidaan jo Suomessa luokitella kansansairaudeksi, sillä joka viides sairastuu siihen jossain vaiheessa elämäänsä. Nuoret naiset tekevät Suomessa maailman toisiksi eniten itsemurhia. Tuoreen tutkimuksen mukaan huumeongelma on räjähtämässä Suomessa käsiin: 20 000 ihmistä kärsii erittäin pahasta riippuvuudesta. Vuonna 2012 yhdeksän kuukauden aikana Suomessa tehtiin 6 perhesurmaa. Ja listaa vois jatkaa loputtomiin. Miks ihmisillä on täällä niin paha olla?? :(

67 kommenttia:

  1. Must on tosi surullista, et niin monella on niin paha olla. Tavallaan mua rupee jopa ärsyttämään se, että ihmiset ei vaan voi olla onnellisia. Suomessa on kuitenki superhyvät edellytykset sille verrattuna moneen muuhun paikkaan. Mut ei omaa pahaa oloaa voi niin vaa muuttaa eikä ihminen tunteilleen voi mitään. Toivon vaan, et ihmiset osais kuitenki arvostaa sitä, mitä niillä on. Voimia sulle Jenni! Ja kaikille muille myös :)

    VastaaPoista
  2. Moi! Sori tää ei liity mitenkää tähän postaukseen, mut miten oot saanu kasvatettua kulmias noin hyvin? Onko vinkkejä? :) Tosi hyvännäköset!

    VastaaPoista
  3. Mä sanoisin että pimeys ja synkkyys :( Oikeesti se, että täällä on niin hemmetin synkkää suuri osa vuodesta. Ihmiset on yleisesti paljon onnellisempia ja eläväisempiä kesällä. Tää on siis yks mun ajatus vaan..paha mennä sanomaan oikeen mistä noin suuri yleisyys johtuu :( Ehkä myös se, että tollasista asioista yksinkertasesti vaietaan Suomessa, vaikka ne on tosi yleisiä. Moni vaan jää yksin asiansa kanssa.. Hienoa, että sä sait meidän kommenteista voimia <3 itekkin kirjotin sinne pitkän tekstin sulle herättämään erilaisia ajatuksia. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseasiassa Suomessa tehdään itsemurhia nimenomaan keväällä kun aurinko alkaa paistaa ja luonto puhkeaa kukkaansa. Suomi on hyvin individualistinen kulttuuri, että ongelmat pidetään omina toisinkuin kollektiivisissa kulttuureissa asioista puhutaan yhteisönä. Tiedä sitten:)

      Poista
    2. Niin tehdäänkin, mutta takana on pitkä pimeys.
      Lisäksi suomalaiset saa liian vähän d-vitamiinia eivätkä tajua syödä sitä purkista, jolla on myös suuri vaikutus ihan koko ihmisedn

      Poista
    3. väitätkö tosiaan että itsemurhatilastot lähtisi laskuun jos ihmiset avaisi d-vitamiinipurkin ja söisi enemmän hedelmiä? huhhuh. :D

      joo, reagoin itsekin kevääseen ja syksyyn aika rajusti kun valoisuus muuttuu mutta ei se ole masennuksen taustalla... huoh.

      suomalainen kulttuuri on vaan sellainen, että vaikeista asioista ei puhuta eikä saa puhua. apua ei saa vaikka haluaisi ennenkuin on liian myöhäistä, jos silloinkaan.

      Poista
    4. Sehän nyt on ihan fakta, että d-vitamiini ja lisäravinteet parantaa elämänlaatua. Suosittelen kaikille masennuksesta kärsiville ensisijaisesti niitä. Lääkkeet on ihan viimeinen vaihtoehto.

      Poista
    5. Kuulostat aivan siltä ettet osaa ajatella ollenkaan:D ei pimeys/valoisuus tai d-vitamiinin jättämättä syöminen välttämättä aiheuta masennusta mutta voi laukaista sen.

      Poista
    6. Enhän minä niin väittänytkään? Suosittelin niitä d-vitamiineja ja lisäravinteita niilke, jotka jo kärsii masennuksesta. Kannattaa nyt ainakin kokeilla syödä niitä säännöllisesti, niistä voi olla silloin suuri apu. Ei ne välttämättä sitä masennusta paranna, mutta niiden avulla jaksaa. Parantuminen lähtee itsestä, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin. Vitamiinit ja lisäravinteet on paljon parempi vaihtoehto kuin lääkkeet. Enkä ole siis ensimmäinen d-vitamiini ano. Puhun tässä myös ihan omasta kokemuksesta; minä en ottanut lääkkeitä masennukseen, mutta selvisin silti.

      Poista
    7. www.sinunapteekki.fi/catalog/vida/vida-htp-p-4891.html esimerkiksi tätä lisäravinnetta kannattaa syödä kuurina, jos on taipumusta masennukseen. Lisäravinteet eivöt ole lääkkeitä, ne ei aiheuta riippuvuutta. Niistä voi olla hyötyä, mutta mitään haittaa niistä ei ole.

      Poista
    8. Hah ihme kinaa täällä :D oon siis ano joka kirjotti ton ekan kommentin ja vastasin jennin kysymykseen, että mun mielestä aiheuttajat on pitkä pimeys ja se, että mielialahäiriöistä yleisesti vaietaan suomessa, jolloin moni jää asiansa kanssa yksin. :) Paha sitä on kenenkään mennä sanomaan, mistä se johtuu mutta varmasti nää tekijät on monissa tapauksissa taustalla, ei tietenkään kaikilla. :)

      Poista
    9. söin vuoden masennuslääkkeitä. en tullut riippuvaiseksi. en tunne yhtäkään joka olisi niistä jäänyt riippuvaiseksi. niitä syöneitä tunnen kuitenkin. eh.

      Poista
    10. Yksi syy isoihin itsemurhatilastoihin on myös se, että suomessa niitä tilastoidaan aika hyvin. Tietenkään vähättelemättä masennusta!

      Poista
    11. Ette vissiin ihan tajua. Jos saa tarpeeksi d-vitamiinia, niin se pimeys ei niin haittaa, koska tulee pirteäksi. Tulee vähän sama efekti kuin auringon valosta. Tajuatteko?
      Ja kannattaisi varmaan perehtyä asioihin ennen kuin tulee pätemään. Esim hedelmistä ei saa d-vitamiinia :D

      Poista
  4. Tää on aika rankkaa yleistämistä mut oikeesti suomalaisilla on taipumus enemmän negatiivisuuteen kuin positiivisuuteen, lähes kaikessa ja kaikissa asioissa. Tai sanotaanko että suomalainen kulttuuri on vähän sellanen..yksilöiden käytökset tietenki eroaa paljon toisistaan ja yli-ilosia ihmisiäkin löytyy paljon. Ja siis tosiaan, en nyt todellakaan tarkota et kaikki suomalaiset on tosi alakulosia ja negatiivisia. Jotenki tollanen kulttuuri ajaa helpommin alakulosuuteen ja sitä kautta vähitellen eristäytymiseen ja huonoon oloon. Itse Suomessa ei kovinkaan vikaa mun mielestä oo.. kyllä täällä pyritään parhaimman mukaan hoitamaan mielenterveyden häiriöistä kärsiviä, jos he vain itse ymmärtävät apua hakea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletko ikinä itse ollut masentunut ja halunnut hoitoon? Kommentistasi päätellen et. Itse olin vuosia masentunut ja yritin kaikin voimin päästä hoitoon, mutta mitään apua ei annettu ennen kuin yritin itsemurhaa. Itsemurha ja sen yrittäminen on hätähuutoja, toiset onnekkaat epäonnistuu ja saa sen jälkeen tarvitsemaansa apua, mutta jotkut onnistuvat ja silloin ei mikään apu auta.

      Hyvinvointivaltiossa mielenterveydenhoito pitäisi olla sitä luokkaa, ettei sitä tarvitse vaatimalla vaatia, vaan sitä apua tulisi tarjota heti kun joku osoittaa sitä haluavansa.

      Poista
  5. Mä en kommentoinut edelliseen postaukseen (unohdin). Luin niitä alkupään kommentteja ja halusin itse sanoa muutaman sanasen.
    Mä sain ensimmäisen masennus-diagnoosini 9-vuotiaana. Aikaisemminkin olisin varmaan saanut, jos olisin lääkäriä nähnyt. Teini-ikäisenä jouduin osastohoitoon vakavan masennuksen ja itsetuhoisuuden takia. 20-vuotiaana masennus uusi taas. Nyt on mennyt monta vuotta hyvin, olen ehtinyt tässä välissä mennä naimisiin ja muutenkin elämä on ihan tasaista ja turvallista :) Mun masennus on uusinut monta kertaa, ja on todennäköistä, että se uusii taas joskus. Mutta näillä mennään. :)
    Opiskelin lähihoitajaksi, valmistuin 18-vuotiaana mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelmasta, tarkoituksenani päästä joskus päihdetyötä tekemään. Nyt opiskelen kolmatta vuotta hoitotyötä AMK:ssa.
    Mulla on siis kokemusta masennuksesta sekä potilaana, että hoitajana. Halusin vain sanoa, että vaikka masennuslääkkeitä parjataan nykyään mediassa, ne ei musta ole saatanasta. Mua ne on oikeasti auttaneet (ja monia hoitamiani potilaita). Lisäksi farmakologiaa lukeneena ymmärrän niiden toimintamekanismin ja sitä kautta ihan sen fyysisen tapahtumakulun, mitä ne aiheuttavat (en toki väitä tietäväni asioita niin syvällisesti, kuin lääkärit). En myöskään sano, että masennusta pitäisi hoitaa vaan lääkkeillä. Mutta jos mieliala on oikeasti todella alavireinen, ei jaksa mitään, tai makaa kolme tuntia päivässä lattialla itkemässä huutoitkua, niin suosittelen kokeilemaan lääkkeitä, että se pahin vaihe helpottaa. Mä oon syönyt sekä SSRI-lääkettä, joka tasasi mun olon, loppui se jatkuva alavireisyys ja huutoitkeminen. Olen myös syönyt bupropionia, joka auttaa siihen jatkuvaan väsymykseen (mun masennus alkaa sillä, että alan olla todella väsynyt ja nukun kaikki ajat kun en ole koulussa/töissä). Ja voin vielä tarkentaa, että mä olen varsin lääkekielteinen ihminen ja en pidä tästä medikalisaatiosta, mikä on nykyisin vallalla, mutta lääkkeillä on myös paikkansa, myös masennuksen hoidossa. Nykyään resurssit terveydenhuollossa ovat vähäiset, ja siksi masennusta hoidetaan helposti pelkällä lääkityksellä. Ja ikävä kyllä mielenterveysongelmista kärsivät saavat itse aika painokkaasti usein ajaa asiaansa, että saavat hoitoa. Toivottavasti lääkäri lähettää sut esim. depressiohoitajan vastaanotolle, jotta saat apua mielialasi ja ongelmien käsittelyyn. Jaksamista, ja muista että älä päästä tilannetta liian pahaksi, vaan hae tarvittaessa lisää apua ajoissa.

    VastaaPoista
  6. Pakko korjata et termi "hyvinvointivaltio" ei tarkota sellasta valtioo, missä ei oo/on vähiten masentuneita tms! : ) Mielenterveyspalveluissa on toki parantamisen varaa. Moniin muihin maihin verrattuna Suomi todellakin on hyvinvointivaltio. Sosiaalietuudet on hyvä esimerkki :)

    VastaaPoista
  7. Nii-in... valtiohan se voi hyvin

    VastaaPoista
  8. Noi sun kuvas ei oikein sovi tohon tekstiin.. Toisin sanoen kuvailit hieman pitkästä aikaa tissejäs ja kirjotit samaan yhteyteen masennuksesta.... ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jenni voi laittaa vaikka tussustaan kuvan tänne, koska fuck you järkyttyneet anot. Oot jenni ihana.

      Poista
    2. Pitäiskö sen sit ottaa kuvia itestään alakulonen ilme naamallaan tuijottaen tyhjyyteen - täyttäiskö se sun kriteerit? Tekstissä puhutaan vakavista asioista ja se on siinä se pointti, kuvituksella nyt ei oo sen rinnalla paljon painoarvoo kuitenkaan :D Ja mitä sua toisten tissienkuvailu häiritsee?

      Poista
    3. Ihme etten näe paljaita tissejä missään?! MISSÄ?! Kerta niitä on kuvailtu.. Kernaasti katselisin tissejä, jos näkisin. Voi vittu.

      Poista
  9. Itse olen miettinyt syyksi yksilöpainotteista kulttuuria ja pakonomaista tarvetta suorittaa jatkuvasti. Suomessa voi olla todella yksinäinen, vaikka olisikin ihmisiä ympärillä. Useimmissa muissa kulttuureissa ollaan todella yhteisöllisiä ja pidetään huolta kanssaeläjistä, sukulaisista naapureihin. Poikaystäväni on kotoisin Etelä-Aasiasta ja olen kuluneen 2 vuoden aikana huomannut miten suuri merkitys sillä on. Suomessa jos jäät yksin, niin olet todella yksin. Surullista nähdä miten kaikissa ikäluokissa kärsitään yksinäisyydestä. Vanhemmat ovat töissä jatkuvasti ja se saatetaan korvata lapsille ostamalla lahjoja. Lapsia ja nuoria syrjitään, jos ollaan hieman erilaisia. Vanhukset ovat yksinäisiä, koska nuoremmat sukupolvet eivät ehdi jakamaan aikaansa koulun tai töiden takia. Usein parjataan syyksi valtiota ja valitetaan ainoastaan valtion voivan hyvin, ei kansalaisten. Tältä osin jokainen voisi itse miettiä mitä voisi tehdä sen eteen, että ympärillä olevien ihmisten olisi hyvä olla.

    Suomalaisilla on myös taipumusta negatiivisuuteen kuten joku sanoikin. Suomalaiset ovat myös keskittyneitä työntekoon ja ihmiset luokitellaan sen mukaisesti, kuinka paljon olet saavuttanut (suorittanut) urasi eteen. Usein kannetaan turhaa huolta siitä, että onko tarpeeksi hyvä, kun on saanut tehtyä sitä ja tätä työelämänsä eteen. Ns väliinputoajat jäävät sossuoravanpyörään ja ovat useimmiten päihderiippuvaisia. Omaa pahaa oloa ja todellisuutta pakoillaan turruttamalla itsensä. Eivät kaikki tietenkään. Tässä päästään taas siihen, etteivät he välttämättä saa henkistä tukea ja turvaa, koska he ovat yksin ongelmiensa kanssa. Suhtautuminen näihin ihmisiin on todella negatiivinen ja ajatusmalli on "itse ovat ongelmansa aiheuttanut, ei minun tarvitse siitä huolehtia, koska olen oman asemani saavuttanut kovalla työllä." Mielestäni tässä maassa on paljon parantamisen varaa ihmisten asenteiden suhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon aivan samaa mieltä anon kanssa. Yksinäisyys on vaan niin pahasta, sen seurauksia ei voi moni ajatellakaan. Tein koulussa yks kerta esitelmää yksinäisyydestä ja yksinäisyys käsitteenä mulle ainakin oli uutta, että se tarkoittaa lähestulkoon sitä, että läheiset ihmiset "pettävät" sinut/ et saa heiltä sellaista huomiota/ tekoja mitä itse odottaisit heiltä saavan... Yksinäisyys vaan käsitteenä on monesti helppo heitellä ilmaan kuten myös masennus. "se on yksinäinen! " tai "joo sillä on varmaan masennus!" .... Itselläkin olen huomannut masennusta?! tai alakuloisuutta tai jotain vastaava ( en osaa diagnosoida ) tämän vuoden aikana ja syynä ovat olleet mulla ainakin nämä; töissä saamani päivittäinen turha kritiikki narsistilta pompolta = pelko/ uupuminen mennä lähes joka päivä 12h töihin, jonka seurauksena 10kg lihoaminen alle vuodessa= itsetunnon aika kova romahtaminen ja lisäksi tässä yrittää amkkia suorittaa loppuun = kauhea kiire ja stressi. Hohhoi. No onneks oon saanut liikunnan mukaan kuvioihin ainakun kerkeen vain tai jaksan.. On meinaan ihan todella suuri vaikutus mun mielentiloihin

      Poista
  10. Niin.. hyviä kysymyksiä. Itse olen aina pitänyt Suomea jotenkin ahdistavana paikkana olla ja asua. Okei, täällä kukaan ei kuole nälkään, jos vain hakee apua. Täällä kaikista pyritään pitämään huolta, se on hienoa. Mutta muuten elämäntyyli Suomessa on hirveän ahdistava. Kaikkien pitäisi olla tavallaan kuin samasta muotista, menestyä koulussa, käydä töissä, edetä uralla, perustaa perhe, ostaa talo... jnejne. tai ainakin itsestä tuntuu, että en saisi elää elämääni kuten itse haluan, vaan heti tutut ja tuntemattomatkin on syyttämässä ja haukkumassa jos teenkin hieman erilaisia ratkaisuja elämässäni. Se ahdistaa ja ajaa helposti ihmisen masennukseen. Tuntuu, että mikään ei riitä, että et ole tarpeeksi, yritä kovemmin.

    Olen matkustellut aika paljon ulkomailla, ja monissa maissa se tietynlainen huolettomuus elämään on ihanan vapauttavaa. Se ettei stressata ihan kokoajan kaikesta. Luulen myöskin, kuten aiemmatkin kommentoijat, että pitkällä synkällä talvella saattaa olla myös osuutta ihmisten masennukseen. Ainakin itse olisin varmasti onnellisempi jossakin, missä aurinko paistaisi aina :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa on kuitenkin vain n. 5,5 miljoonaa ihmistä jonka vuoksi on paljon helpompaa tehdä kulttuurista sellainen "samaa-kaavaa-kaikki-eletään". Kuitenkin monissa maissa pääkaupungissa elää yli 5 miljoonaa ihmistä nii ei siinä hirveesti muidenko läheisten elämä kiinnosta tai tulis aika monen elämä kiinnostaa :D

      Poista
  11. Mun mielestä tässä voidaan soveltaa Muslowin tarvehierarkiaa. Kun on valtio, jossa pitää kamppailla saadakseen leipää ja katon pään päälle, eivät ihmiset ehdi masentumaan, koska on työn ja tuskan takana selvitä. Mitä ylemmäs kivutaan ja mitä paremmin ihmisillä on elämän perusasiat, sitä helpompi on masentua kun jotain pientä menee huonosti. En tarkoita tätä nyt pahalla, mutta loppujen lopuksi harvan suomalaisen masennus johtuu siitä, että ei olisi ruokaa tai kotia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. *maslow .........

      Muuten olen kanssasi samoilla linjoilla, että tosiaan nälänhätä ei suomessa välttämättä ole se suurin syy masennuksen yleisyyteen. Mutta sinun tulkintaasi maslown tarvehierarkiasta soveltaen voimmeko siis olettaa suomalaisten ja muutenkin länsimaalaisten hyvinvointivaltioiden kansalaisten masennuksen johtuvan tästä maslown mielestä ihmisen tärkeimmästä tarpeesta, itsensä ilmaisemisesta? Tai tässä tapauksessa ennemminkin sen puutteesta?

      Poista
  12. Musta tuntuu, että blogit myrkyttää nykyään varsinkin nuorten naisten elämää. Enkä tarkota sun blogia, koska annat täällä sun elämästä just niin realistisen kuvan ku se onkin, mutta niitä blogeja missä kaikki on niin hemmetin puhdasta, hehkeää, hattaraista ja vaan niin vitun "täydellistä", että sitte sellanen "keskiverto" kiva elämä ei riitä monelle :/ Tuli vaan päälimmäisenä nyt mieleen, syitä on varmasti monia ja syvempiäkin! Tsemppiä sulle! :)

    VastaaPoista
  13. Suomessa on kaikki näennäisesti hyvin.. mutta totuus on että niin moni voi henkisesti huonosti. Kouluissa kiinnitetään mielestäni liikaa huomiota rationaalisuuden ja matemaattisen älyn korostamiseen. Eihän nämä kuitenkaan takaa onnellisuutta! Mielestäni ihmisille pitäisi opettaa enemmän elämäntaitoja: ruokavaliota, lastenhoitoa, vanhusten kohtaamista, parisuhteen palikoita, hyvän riitelyn taitoja, aitoa suvaitsevaisuutta, uskontoa elämän voimavara tekijänä, taiteita yms... asioita joista on elämässä todella hyötyä! Onneksi itse eksyin kouluun jossa näitä asioita: opiskelen sosionomiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskontoa elämän voimavarana?!? Eli siis kaikki pitäisi mielestäsi pakottaan uskomaan johonkin, vaikka tosiaan löytyy meitä rationaalisia ihmisiä, jotka eivät usko mihinkään yliluonnolliseen.

      Suurin syyni siihen miksi masennuin js yritin tappaa itseni oli muuten uskonto johon minut lapsena kasvatettiin. Todella voimavara...

      Poista
    2. Musta näiden sun mainitsemien elämäntaitojen opettaminen on vanhempien tehtävä. Omalla kasvatuksella ja esimerkillä! :)

      Poista
  14. Oot uskomaton nainen ❤️ niin moni blogeissa jättää tekstit vain kulissiksi jossa elämä näyttää täydelliseltä ja siinä oma masennus alkaa kun miettii omia ongelmia. Ainut blogi mitä jaksaa enään lukea on sun! Aidoin ketä tiedän..

    VastaaPoista
  15. Mun oli pakko kerätä rohkeutta tulla kirjottaa tää tänne nii siks tää tulee vast tähä postaukseen, mutta mä itekki masennuin viime vuonna. En ikinä uskaltanu mennä lääkäriin siitä. Mulla oli koko aja kamala olo, vaik osasinki peittää sen aika hyvin kavereiden seuras. Kaikki alko ku menetin yhen elämäni tärkeimmistä tyypeistä. Olin nii pettyny. En haluis kellekkää sitä fiilistä mikä mulla oli ! Itkin jokaikinen päivä ja halusin vaan kuolla. Vaikka sain ja pystyin puhuu ajatuksistani monille nii tuntu et kukaa ei vaa tajunnu miltä must tuntu. Nyt tää kesä meni aika hyvillä fiiliksillä, mut ny taas ku koulu alko mulle tuli kamala olo. Nii turhaks ja tarpeettomaks tunsin itteni. Nytte menee aika vuoristorataa. Toisaalta oon iha tyytyväine, mut silti vihaan itteeni ja oon koko aja iha vittuuntunu ja tiuskin kaikille. Tuntuu et oon aiheuttanu nii paljo paskaa oloo muille et yritän pitää ongelmat sisälläni.

    VastaaPoista
  16. Hei kaikki! Täällä puhuu nuori juuri psykiatriksi valmistunut nainen.
    Suurin syy miksi Suomessa on masentuneisuutta, on pimeys. Se on fyysinen fakta, ihmisen aivot tuottavat hitaammin välittäjä-ainetta, joka tuo rentoa ja onnellista oloa. Aurinko ja valo lisäävät taas aineen tuottamistahtia. Siksi on käytössä kirkasvalolamppuja. Masennukseen sairastuminen alkaa usein huonoilla sattumilla elämässä, jolloin aivot käyttävät surun peittämiseksi tätä välittäjä-ainetta. Jos olet siis surrut paljon asioita tai sinulla om taipumusta stressiin, voi tilanne mennä niin pitkälle, että sinulla ei yksinkertaisesti enää ole aivoissa tätä ainetta. Masennuslääkkeet siis palauttavat aivoihisi rennon olon välittäjä-aineita, MASENNUSLÄÄKKEET EIVÄT OLE MIELIALALÄÄKKEITÄ. Ne ovat kuin pitkä antibiootti, kun olet saanut bakteeritartunnan monesti, saat flunssan. Flunssa lääkkeet poistavat bakteerit kehostasi. Masennuslääke palauttaa aivosi normaalitasapainoon. Älkää siis tuomitko mitään ilman tietämystä, ja uskaltakaa kysyä lääkäriltä lääkkeiden toiminnasta. Lääkkeet yksinään kestää muutaman vuoden ajan, riippuen tietenkin kuinka vakava masennus potilaalla on. Jos voit huonosti, älä epäröi ottaa yhteyttä lääkäriin. Mitö aikaisemmin hoidon aloitat, sitä nopeammin paranet. Lääkkeet ja terapia ovat varma keino voittaa masennus! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. http://www.iltalehti.fi/terveys/2014081718579420_tr.shtml

      Masennuslääkkeet ei todellakaan ole hyvä juttu!

      Poista
    2. Parahin "lääkäri", oikeanlaisella ravitsemuksellako ja liikunnalla ei sitten ole mitään merkitystä? :-)

      Poista
    3. taas yksi aivopesty, jonka mukaan lääkkeet on ratkaisu kaikkeen...

      Poista
    4. No täällä puhuu yksi "aivopesty" joka ottaa mielummin napin päivässä kuin menettää järkensä ja itsensä siinä samalla. Mulle alkaa pikkuhiljaa riittää tämä että ihmiset joiden ainoa lääkitys on buranaa pääkipuun ja kuumeeseen, tulee kommentoimaan kaikkitietävinä siitä kuinka elämä ilman lääkkeitä on niin helppoa. Jos mä en syö mun lääkkeitä, mä kuolen. Oman käden kautta. T. Vaikea masennus+bipo. Kiitos!

      Poista
  17. Masennus ja mielenterveys ongelmat ovat suomessa ja vähön muuallakin niin iso tabu. Esimerkiksi kouluissa pitäisi puhua enemmän niistä, ja siitä, miten apua saa. Joka kolmas ihminen käy elämänsä jossain vaiheessa terapiassa, jos kaikki kävisivät, olisi maailma todella hyvä paikka olla. Kun huomataan viat ajoissa, ne ehditään parantaa ennen kuin ne muuttuvat ongelmiksi. Näin vältyttäisiin esimerkiksi koulu ampumis tapauksilta, murhilta... Uskaltakaa ihmiset hakea apua! Puhukaa, älkää sulkeutuko. Vahva on se, joka uskaltaa pyytää apua. Kaikkea hyvää, autetaan toisiamme :-)

    VastaaPoista
  18. Viime viikon lauantaina sun käytös Stonesissa ei ollut kauheen asiallista, kun olitte Siljan kanssa siellä. Se kun menit niistä vessoista räpättää baarimikolle sai meidän seurueen nauramaan sulle aika räkäsesti :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai se kun normivessa on täynnä ja pyydän nätisti voiko invavessan avata niin baarimikko kattoo mua päästä varpaisiin todella ylimielisesti ja on vaan hiljaa. Ja kun toistan lauseen niin lopulta kieltäytyy avaamasta. Ja kun mä kysyn miksi et voi avata niin sille ei ollut mitään syytä :D Baarimikko se tässä oli epäammattimainen ja mä maksava asiakas joka halusi vaan päästä vessaan.

      Taidatte ite olla aika räkästä porukkaan kun nauratte ihmisille tuolla ympäriinsä ilman syytä? Hyi!

      Poista
    2. Inva-vessaan ei tosiaan pääse.. Ja siitä on turha baarimikoille haukkua. Mun työpaikalla on myös tiukat säännöt tuon suhteen. Aika rohkea tuo sun kuva! Mut nätti oot :)

      Poista
    3. Anonyymi, sun kommenttisi kertoo sinusta paljon enemmän kuin mistään muusta. Huomaa, että on jalat kasvaneet nopeammin kuin järki, ehkä se sinäkin joskus "seurueinesi" kasvat aikuiseksi. Kun sun piti oikein varta vasten tulla tänne kirjoittamaan ja kertomaan noinkin laadukas juttu, niin olisit sanonut suoraan Jennille kun mahdollisuus siihen oli. Et sanonut, miksikö? Niinpä niin, anonyyminä on helpompi huudella ja pokka ei riitä kasvotusten tekemään yhtään mitään. Säälittävää.

      Poista
    4. invavessa on invalideille, ei sellasille jotka pystyy käyttää normaalia vessaa. Vaikka kuinka olis vessahätä nii ei se tarkota et sulle tartteis invavessoja lähtee availeen.

      Poista
    5. siellä oli varmaan muitakin joilla on tai tulee vessahätä jolloin muutkin olis pitänyt päästää invavessaan.. ihanaa kun ei osata ajatella muuta kuin itseään

      Poista
    6. Tosiaankin invavessa kuuluu invalideille. Kyllä terve nuori ihminen pystyy sen ajan pidättelemään pissaa että pääsee normi vessaan asioimaan. Ikävää kuulla että olet käyttäytynyt niin lapsellisesti kun olen pitänyt sinua aina asiallisen oloisena ja aikuismaisena nuorena naisena. Liekö seura tehnyt kaltaisekseen? Siljaan olen törmännyt useamman kerran Helsingin yössä ja aina yhtä ylimielinen ja töykeä. Sellasella ''eksä tiiä kuka mä oon'' asenteella liikenteessä. Silja senkun rumentuu henkisesti vuosi vuodelta, toivottavasti sulle ei käy samoin. Koittaisit nyt välttää sitä pikkuvanhaa pissistä :/

      Poista
  19. Mun mielestä on ihanaa että kirjoitat aiheista jotka herättää keskustelua ja oikein kannustat lukijoita jakamaan mielipiteitään! Kiitos myös siitä, että haluat jakaa arkojakin asioita, se tekee blogistasi (ja sinusta) todella ainutlaatuisen :)

    Toivon sulle sydämeni pohjasta kaikkea hyvää, toivottavasti alkaa elämä pian hymyilemään <3

    VastaaPoista
  20. Vastaukset
    1. Jennissä ja Siljassa ei oo mun mielestä MITÄÄN samaa :D

      Poista
  21. Moikka! Ei liity tähän postaukseen ja pahoittelen jos on liian henkilökohtainen kysymys. Kyselisin vain että paljon sulla on vuokra tai että mitä luokkaa se suunnilleen on? Itsekkin kun kämppää etin niin kiinnostaa, kun vaikka sun kämppä aika pieni onkon niin tosi modernin ja rempatun näköinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voitai arvatakin että kampin vuokrat on törkeitä:D

      Poista
  22. Onpa täällä negatiivisia kommentteja :/ Harmittaa sun puolesta tämä diagnoosi! Koitahan saada jostain iloa ja voimaa elämään! :)

    VastaaPoista
  23. Ihmisillä on asiat täällä niin hyvin, että sitten kun vastoinkäymisiä alkaa kasaantua ihmiset eivät enää kestä sitä ja sairastuvat/tappavat itsensä tai vastaavaa. Hyvinvointivaltion varjopuolia, sama homma muissakin Pohjoismaissa ja esim. Japanissa. :S Tietenkin muitakin syitä on eikä kaikkien puolesta voi puhua.

    VastaaPoista
  24. Ei tää mikään hyvinvointivaltio enään ole, täällähän on asiat ihan persiillään, valtion velkaki senkun kasvaa vaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tääl oo asiat perseellään, aina on parantamisen varaa mut yleisesti asiat on ihan ok verrattuna moniin muihin maihin :D tommonen yleisasenne se vasta aiheuttaakin ahdistusta ja muita oireita.

      Poista
  25. Masennus voi johtua myös epätasapainosta aivojen rasvoissa. Aivoissa on n. 60% rasvaa. Pääasiassa 2 eri rasvalajia "taistelee toisiaan vastaan" - omega 3 ja omega 6. Vain kalaöljystä saatava omega 3 on tehokasta, sitä ei saa kasviksista. Masentuneilla naisilla voi olla jopa 20% puutos omega 3:n DHA-rasvahaposta, tällöin tilalla on omega 6:sta, joka aiheuttaa "hiljaisen tulehduksen" - jonka seurauksena tulee masennusta, eikä ajatus kulje niin kuin pitäisi.

    VastaaPoista
  26. Nää oli hyviä ja herättäviä ajatuksia, joita sietääkin pohtia. Oon kanssa ihmetellyt tätä suomalaisten masentuneisuutta, siitä kärsii tosiaan huomattavan moni. Eikä sitä näy yleensä edes päällepäin ja tässä mun mielestä just yks syy siihen. Meillä ei ole sellaista kulttuuria, että ongelmista puhuttas ääneen. Ihmiset jää yksin murehtimaan asioitaan, ei kehdata hakea aikasin apua ja esitetään et kaikki on tosi hyvin, vedetään sellasta roolia. Ei uskalleta epäonnistua. Sit se kanssa, että täällä ollaan tosi kapeakatseisia, ihmisiä tuomitaan helposti, on paljon kiusaamista ja negatiivisuutta. Kaikki nää lietsoo herkempiä ihmisiä masennukseen. Se, mihin oon kiinnittäny huomiota Iltalehden (!) sivuilla, on nää kommentit mitä ihmiset jättää uutisiin. Tuomitaan, haukutaan, nälvitään, kyseenalaistetaan jnejne. Sama on nää blogit. Heti kun oot vähänkään erilainen, uskallat sanoo omia mielipiteitä tms. saat heti paskaa niskaan. Ei ikinä hyvä mitenkään päin. Moikkaat naapuria, sulle murahdetaan jotain epämäärästä ja tuijotetaan maahan. Hymyilet vastaantulijalle ja se kattoo sua takas kun jotain hullua. Tietty nää on yleistyksiä, mut tällänen fiilis mulla on. Suomeen tarvittais lisää huolettomuutta, suvaitsevuutta, iloisuutta, yhteisöllisyyttä ja sellasta Välimeren meininkiä. Et kaikki ois toistensa kavereita. Ei pyrittäs aina täydellisyyteen.

    Mä olin Englannissa tossa jokunen aika sitten ja kannoin isoa painavaa matkalaukkua metroissa, ja jokaikinen kerta, kun portaat tuli eteen, joku ystävällinen herrasmies ojensi auttavan kätensä ja kanto sen matkalaukun mun puolesta. Oiskohan niit ollu 5 eri miestä. Jokaikinen kerta. Hyvä, että ehti kissaa sanoa, kun joku jo kanto sitä laukkua. Mä olin suomalaisena tietenkin ihan pöyristynyt tästä. Mitä ystävällisyyttä, herranjestas! Siellä se tuntu olevan ihan normi ja ois ollu kerrassaan törkeetä olla tarjoomatta apua. Tällästä ehdottomasti lisää meillekin! Sai kyllä hymyilemään koko loppupäiväks.

    Ja joo, osasyy voi olla myös tää pimeys ja kylmyys. Ei ois ihme sekään. "Kesällä kaikki on paremmin" tuntuu porukka ainakin hokevan. Ja oli se suuren masentuneisuuden syy mikä tahansa, toivon, että nää lukemat alkais pienetä, ihmisillä ois hyvä olla ja tulispa maailmalleki viel rauha. Peace.

    Kaikkea hyvää sulle Jenni! Oot hienosti erilainen, uskalias ja vahva <3 Tsemppiä myös muille masennuksen kanssa kamppailijoille. Levittäkää ympärillenne iloa, niin kaikilla on parempi olla.

    VastaaPoista
  27. mitä helvettiä näitten negatiivisten kommentejen kanssa hahah miten jengi jaksaa olla noin vittumaisia

    VastaaPoista
  28. Jenni pakkaa kamas ja muuta pois suomesta :P trust me .... Lähin peruskoulujälkeen (ok mulle se oli helppoa koska isä asuu ulkomailla) Suomesta ... Nyt 4vuotta oon poissa ollut enkä takas kyllä tule... Masennus loppu ku Suomesta poistuin tottakai välillä masentaaa iha sma mis oot mut ulkomailla on vaa nii paljo enemmän vaihtoehtoja ja erilaisia ihmisiä.. ainaku tuntuu että ei oo mtn jtn uutta tupsahtaa.

    VastaaPoista
  29. Voi että mä Jenni RAKASTAN sun blogia <3 Tää on nykyään ainoo blogi mitä luen, mielenkiintosia, realistisia ja aitoja postauksia. Aitous vaan paistaa susta läpi. Sä oot yks upeimpia ihmisiä keitä tiedän, oot kokenu niin paljon ja oot uskomattoman rohkee kun uskallat avata tälläsia asioita blogissas. Toiset bloggaajat esittää elävänsä täydellistä elämää, sä et esitä mitään mutta päihität silti mennen tullen kaikki muut bloggaajat :) Toivottavasti sulla on paljonpaljon hyvää edessä, sillä sen sä oot ansainnut! <3

    VastaaPoista
  30. En tiedä sopiiko tällasen postauksen kommentiksi, mutta Jenni oot ihan jumalattoman kaunis tossa kuvassa!! ♥

    VastaaPoista
  31. voisit postailla useemmin, tyhmää kun kerran viikossa tulee vaan joku tällänen postaus yhellä kuvalla...

    VastaaPoista
  32. kahvin piristävä vaikutus johtuu käytännössä lisääntyneestä adrenaliinista

    - adrenaliini puolestaan saa aikaan elimistössä pakene-tai-taistele reaktion (eli stressin!)

    - jatkuva elimistön piiskaaminen stressiin ei ole järin terveellistä

    Eli kahvi on oikeasti p**seestä nautintoaineena. Ainakin niissä määrissä missä sitä Suomessa kitataan.

    Kuppi aamulla on vielä ookoo. Mutta ei se, että kiskotaan kahvia joka käänteessä. Ei ihme, että jengillä on refluksia, depressiota, sydänongelmia ja vaikka mitä. Noilla kofeiinimäärillä kuuluu ollakin.

    VastaaPoista
  33. Ootko sää raskaana?!

    VastaaPoista
  34. Hei,
    eksyin blogiisi enkä tunne taustojasi tarpeeksi hyvin voidakseni ottaa kantaa Sinun tilanteeseesi, mutta olen pohtinut masennusta yleisellä tasolla.
    Olet oikeassa: elämme hyvinvointivaltiossa. Omalla kohdallani se tarkoittaa sitä että olen saanut ilmaisen kolmannen asteen koulutuksen hyvin nuorena, nyt halajan toista. Saan tukea valtiolta opintoihini opintorahan muodossa. Selviydyin juuri pahasta auto-onnettomuudesta, jossa sain todella pahoja vammoja mm. kallonmurtumia. Kiitos suomalaisen terveydenhoidon minut kursittiin kokoon ja mikroneulakirurgian ansiosta muistoksi jää vain pikkurillin kynnen kokoinen arpi niin massiivisesta onnettomuudesta. Leikkauksiini meni rahaa varmasti monta kymmentä tuhatta euroa, -veronmaksajien pussista tässä tapauksessa. sain pitää henkeni ja nyt saan täyttä palkkaa sairasloma-ajan.
    Tämä ei olisi mahdollista missään muualla maailmassa.
    Kuten ei sekään, että voin kävellä rauhassa kadulla ilman pelkoa ryöstetyksi tulemisesta, minulla on yhtäläiset oikeudet miesten kanssa ja mikä parasta, -nyt meni läpi jopa tasa-arvoinen avioliittolaki! Eli tulevaisuudessa eläminen lesbona Suomessa on entistä tasa-arvoisempaa.
    Masennus on jotain, mistä en tiedä omasta kokemuksesta. Olen kiertänyt maailmaa mm. Aasiaa melko paljon ja nähnyt todella ihmisiä, joilla on aihetta masentua. Siis suoraan sanottuna uskomatonta paskaa, mitä ei pysty edes ymmärtämään, sillä olen elänyt valkoista etuoikeutettua elämää. Voin siis matkustaa esimerkiksi Intiaan, Mumbaihin Dharavin slummiin ja nähdä todella mitä on kova elämä, elämä josta minulla ei ole mitään hajua.
    Ihmiset ovat kuitenkin käsittämättömän anteliaita ja ystävällisiä, vaikkei heillä ole juuri mitään.

    2000-luvulla länsimainen yhteiskunta on tullut siihen pisteeseen että olet miltä näytät, mitä kuvia lataat mediaan, miten brändäät elämäsi, mitä ostat, miten kulutat...

    Tämän viestin ei ole tarkoitus syyllistää, ahdistaa tai kritisoida Sinua. Kaikilla meistä on ongelmia ja niin kauan kun en ole ns. kävellyt sinun kengissäsi, en tiedä sinun ongelmistasi mitään.
    Minulla on sinulle kuitenkin ehdotus; jos oma elämä tuntuu merkityksettömältä paskalta ja ahdistaa, suuntaa se pois itsestäsi.
    Äärimmäisenä hoitomuotona ehdotan matkustamista: matkusta niin paljon kuin voit. Se todella kääntää huomion pois itsestä. Monissa maissa on mahdollista tehdä vapaaehtoistoimintaa. Älä mene järjestöjen kautta vaan hakeudu itse ulkomaille ja selvitä esim. missä on orpokoti tms paikka missä voi tehdä vapaaehtoistyötä. Toinen vaihtoehto on tehdä sitä Suomessa. Netissä on lukemattomia vaihtoehtoja: Planin kummikirjeiden kääntäminen, eläinsuojelu, naisiin kohdistuvan väkivallan vastustaminen, Seta:n nuorten tuki...
    Itse en ole ollut niin aktiivinen tällä saralla, mutta oman onnettomuuteni jälkeen hätkähdin miten paljon elämäni on pyörinyt suoraan sanottuna oman perseeni ympärillä. Haluan reissata, haluan kauniita vaatteita, haluan uusinta elektroniikkaa, herkutella ravintoloissa, juhlia...listani voisi jatkua ikuisuuden. haluan edelleen kaikkea edellä mainittua, mutta jatkossa en halua vain saada. Haluan myös antaa.
    Toivon Sinulle voimia ja kaikkea hyvää jatkoon :)

    VastaaPoista