

Kuvailin naamaani eilen pitkästä aikaa :D
Ajattelin eka puhua teille videolla, mutta päätin nyt vaan kirjoittaa. Mä oon aivan tajuttoman kiitollinen teille kaikille niistä mahtavista kommenteista, joita ootte laittaneet "kun voimat loppuu" -postaukseen. Oon lukenut jokaisen (lähes 150 kommenttia) läpi ajatuksen kanssa ja pyöritellyt näitä asioita päässäni. Jotenkin ton postauksen jälkeen musta on ollu kiva huomata, että nyt mäkin tiedän myös teistä ees jotain! Te ootte aina voineet avata mun blogin ja lukea täältä mun elämästä, mutta mä en oo tiennyt teistä oikeestaan mitään. Kiitos siis jokaiselle kommentoijalle, joka on uskaltanut jakaa myös oman tarinansa :) Te ootte oikeesti antaneet mulle ihan hirveesti voimaa, mutta oli myös pelottavaa ja surullista huomata miten niin moni muukin teistä kamppailee todella vaikeiden asioiden kanssa ja että on yksinkertasesti vaan paha olla. Ja sit mä aloin kelailemaan asioita ja tätä meidän "hyvinvointivaltiota". Meidäthän on valittu jopa maailman parhaimmaksi maaksi. Tottakai mä arvostan että mulla on katto pään päällä, saan ruokaa, voin käydä koulua, pääsen aina lääkäriin..
MUTTA..
Masennus voidaan jo Suomessa luokitella kansansairaudeksi, sillä joka viides sairastuu siihen jossain vaiheessa elämäänsä. Nuoret naiset tekevät Suomessa maailman toisiksi eniten itsemurhia. Tuoreen tutkimuksen mukaan huumeongelma on räjähtämässä Suomessa käsiin: 20 000 ihmistä kärsii erittäin pahasta riippuvuudesta. Vuonna 2012 yhdeksän kuukauden aikana Suomessa tehtiin 6 perhesurmaa. Ja listaa vois jatkaa loputtomiin. Miks ihmisillä on täällä niin paha olla?? :(