Kolmen kopla

Eilen oli tosi kiva päivä, näin pitkästä aikaa Siljaa. Oikeesti meijän viime näkemästä oli melkeen 2 kuukautta. Oon ollut hieman surullinen, ettei mun paras ystävä asukkaan enää 10 minuutin kävelymatkan päässä, vaan yli 50 kilometriä musta. Eihän toi matka nyt ihan mahdoton oo, mutta eipä sitä enää voi iltasin soittaa, että tuutko röökille. Pyörittiin siis eilen keskustassa myöhään iltaan asti ja Jyri oli kans meijän messissä. Rakastan meijän kolmen koplaa!

Mulla oli myös eilen varattu aika yhteen mestaan, jossa käyn nyt säännöllisesti juttelemassa tästä masennuksesta. Muistatteko kun viime syksynä tein postauksen, että mulla todettiin pitkäaikainen masennus? Noh, nyt vuoden jälkeen oon edelleen samassa pisteessä. Oon ollut kokoajan. En oo tosiaan vieläkään alottanut mitään lääkitystä, vaikka niitä tyrkytetään ovista ja ikkunoista. En oikeen tiedä miksi oon kokoajan sanonut ei. Mutta ehkä mulla ei kohta oo enää mitään muuta vaihtoehtoa kuin alottaa ne, koska tää tilanne on ollut samanlainen liian pitkään eikä tää voi ikuisuuksiin näin jatkua.


Mutta sitten iloisempiin aiheisiin! Tosiaan ylhäällä olevat kuvat kertovatkin jo kaiken oleellisen: minä ja Jyri ollaan yhdessä, ollaan oltu itseasiassa jo jonkin aikaa. Tai sitten ei :D Mistä lähtien kavereiden lisäämä yhteiskuva on tarkottanut seurustelua? Ja ennenkuin kellään on asiasta varmaa tietoa, niin aletaan kuhisemaan keskustelupalstoilla, että millanen ystävä tuo Jenni oikeen on kun kehtaa ottaa bestiksensä eksän. Jotkut taas kommentoivat, että ei Jenni ja Jyri ole yhdessä, Jenni vaan huomiohuoraa ja kerää klikkauksia blogiinsa, säälittävä muija. En tiennytkään, että kun lisää kaverin kanssa kuvan Instagramiin niin sillä hakee vaan huomiota ja lisää kävijöitä. Ihmeelliseksi mennyt tää maailma.. ;)

Fireworks and cotton candy

Tulin tossa muutama tunti sitten himaan lintsin kauden päättäjäisistä, jossa oli nää kuuluisat ilotulitukset.Tuntu hetken että sai taas olla se pieni lapsi, joka jonotti ihan innoissaan hattaraa ja mietti päänsä puhki että ottaisko vaaleenpunasen vai vaaleensinisen sokeripilven. Ja sen jälkeen tietty sormet oli niin tahmeet, että ne liimautu toisiinsa kiinni ja kaikki vaatteet ihan sotkussa.. :)

Mä sain muuten duunin. Meen yhteen tunnettuun helsinkiläiseen ravintolaan viikonloppusin myymään shotteja. Eli shottitytöksi! Mun mielestä tää on varmasti ihan hauskaa hommaa, joten mielelläni otin duunitarjouksen vastaan. Huomenna mulla onkin jo koulutus, joten nyt painan pään tyynyyn.. Öitä!

When losing everything in life the freedom is all you've got

Ompa kiva olla taas blogin äärellä pitkästä aikaa! Mä huomasin yhessä vaiheessa ottavani tästä hommasta niin paljon stressiä, että meinasin repiä tukan päästä. Sillon tajusin antaa tän jutun hetken aikaa olla ja palata kun oon saanut hengitettyä syvään. Tässä viime viikkoina on muutenkin mun elämässä tapahtunut taas vaikka sun mitä, mutta niistä ajattelin ehkä hieman valottaa teille ihan omassa postauksessaan. Mutta, nyt tähän päivään: eilen E pääsi vankilasta ihka ensimmäisille lomilleen. Nähtiin 9 aikaa aamulla keskustassa ja E odotti mua ruusukimpun kanssa. Aika ihanaa. En kyllä jotenki osaa yhtään kuvitella, että miltä tuntuis yli kahden vuoden vankeuden jälkeen päästä vaan kävelemään ulos ihan vapaasti. "Ompa paljon ihmisiä" E heitti yhessä vaiheessa ja mä naurahdin.


Ja asia varmaan mitä moni teistä kelailee, että mitä meidän välillä oikeen on niin mä annan vastauksen: ihan puhdas ystävyys. Juteltiin tästä aiheesta tänään pitkä tovi ja mä oon tehnyt E:lle harvinaisen selväksi että mä en tunne häntä kohtaan enää romanttisesti. Hän on mulle tärkee ja rakas ihminen, kaverina :) Ois muuten ihan mielenkiintosta jos saataisiin kommenttiboksissa jonkinlaista keskustelua kehiin: voiko teidän mielestä eksät olla pelkkiä kavereita keskenään? Onko teillä jotain omia kokemuksia aiheesta? Saa kertoa ja mielellään niitä lukisin!

Ajatuksia suomalaisesta vankilasysteemistä

Tässä on sellainen aihe josta teki mieli kirjottaa ja joka on mulle itselle ajankohtainen. Ne jotka ei oo mun blogia lukeneet kauhean pitkään, niin valotan tähän alkuun hieman mun omaa taustaa. Tosiaan mun entinen poikaystävä istuu tällä hetkellä 7 vuoden tuomiota ja joutui siis vankilaan syksyllä 2013. Vaikka puhutaankin eksästä, oon nää viimeset 2 vuotta käynyt todella tiheesti tapaamisissa, lähes joka viikko. Joskus montakin kertaa viikossa. Mutta ollaan vaan kavereita.

Mun eksä on onnekseen ensikertalainen, eli istuu tuomiostaan puolet: 3,5 vuotta. Ja nyt kun tuomiosta on istuttu suurinosa, oli viikko sitten mahdollisuus siirtyä avovankilaan. Ollaan nyt joka päivä puhuttu puhelimessa monta tuntia ja oon saanut pyöritellä silmiä kuunnellessani näitä avovankilan hienouksia. Aloitetaan vaikka siitä, että vangeilla on tosiaan oma kännykkä. Sillä saa tekstaa ja soitella rajattomasti aamusta iltaan joka päivä. Alueella ei ole muureja, kameroita tai vartijoita. Paikka muistuttaa opiskelijoiden soluasuntoloita. Vangit pääsee pari kertaa viikossa Prismaan ja saavat ostaa sieltä mitä haluavat, paitsi esimerkiksi alkoholi on tietenkin kielletty. Päivät kuluu muunmuassa salilla treenatessa, saunoen, kokaten ja muuten vaan chillatessa. Jotkut käy koulussa tai töissä. Mun eksällä alkaa kohta työt, jossa palkka on noin 6€/h. Hei, mulla oli joskus mäkkärissä vähän reilu 7 euroa! Meillä on ens viikolla perhetapaaminen ja saan jäädä sinne yöksi. Me saadaan vuorokaudeksi käyttöön oma kämppä jossa on makkari, olkkari, keittiö ja kylppäri. Saadaan myös käyttää rannassa olevaa saunaa. Voidaan uida, grillata, käydä lenkillä.. Voidaan tehdä alueella oikeestaan mitä vaan. Seuraavalla kerralla saan olla kaksi yötä.


Vaikka mä olen enemmän kuin onnellinen näistä mahdollisuuksista ja että mun läheisellä on hyvä olla, niin herää mulla silti päässä kysymys, että mitä vittua? Edellä mainitut asiat ei mun mielestä todellakaan ehkäise uusia rikoksia. Luin erästä artikkelia jossa Suomen vankiloita kuvaillaan "5 tähden hotelleiksi". Siinä kirjoitettiin myös, että suomalainen vankila ei todellakaan ole pelote ja esimerkiksi itärajan takaa tulevia rikollisia ei vähäänkään haittaa joutua kaltereiden taakse täällä. Keravan vankilassa joku venäläinen oli kuitannut itelleen 2300 euron liksan. Palkka on enemmäin kuin alottelevan vanginvartijan. Kuulemma työn saaminen vankilassa voi olla jopa helpompaa, kuin normaalin ihmisen vapaudessa. Myös toisessa artikkelissa vangit itse kuvailevat avovankilaa jopa "liian mukavaksi". Joku tässä systeemissä mättää. Mitä te ootte mieltä?

You know you had fun when you can't tell your parents what you did last night..

Lauantaina tosiaan juhlittiin Summer Heateissa joista täällä aikasemmin mainitsinkin. Mulla oli paikan päällä oma pöytä kaikilla herkuilla ja heti sisään tullessa kilisteltiin porukalla hieman skumppaa. Jossain vaiheessa skumpat on vaihtunu kirkkaisiin ja pari tuntia myöhemmin ei ollut enää kellään meijän porukan miehillä paitaa päällä.. :D Lattia tärisi tanssin voimasta ja kaikilla oli hyvä fiilis. Todella onnistunut ja hauska ilta. Iso kiitos Summer Heatin tiimille! ♥ PS. Pakko hehkuttaa ulkoterassin musaa, mulla nous hymy kirjaimellisesti korviin!

Fiiliksii

nahkaliivi H&M paita Bik Bok aurinkolasit Cubus

Surullinen faktahan vaan on se, että pikkuhiljaa voidaan sanoa heipat kesälle 2015. Jotenkin tää kylmä totuus iski päin kasvoja kun tajusin, että mulla alkaa maanantaina koulu kello 10:30. Mutta mä olen vaan kiitollinen ja onnellinen, että mulla sentään on koulu jota käydä. Ei nimittäin oo todellakaan kaikilla, vaikka ois halua. Ja mä oikeesti, ihan aikuisten oikeesti tykkään mun koulusta.

Aloin sit tänään kelailemaan, että mitä mulle on jäänyt käteen tästä kesästä? Jotain mitä muistelisin marraskuussa kun sataa räntää. No ekana tulee tottakai mieleen tää tosi-tv mitä olin kuvaamassa ulkomailla. Sitä ei kyllä voi mitenkään unohtaa :D Mutta jotenkin se tuntuu edelleen niin epätodelliselta, että kai sen tajuu vasta kunnolla kun matskua alkaa pukkaamaan telkkarista. Mutta täytyy sanoa, että on niitä paljon parempiakin kesiä ollut. Tänä vuonna ei ollut ees mitään kesäromanssia, buuuuu! Viime kesä kun meni mulla niin, että niitä perhosia oli vatsassa 24/7. Se oli ihanaa.

Minne viikonloppuna?

Jos sulla ei oo mitään pläänejä tälle viikonlopulle, niin mulla on sulle! Koska koulut kolkuttaa pelottavasti ovella, on syytä juhlia vielä kerran kunnolla tänä kesänä. Ne kesän vikat bileet. Minä ja Silja ollaan menossa lauantaina Summer Heattien päätösbileisiin ja mikään ei ois niin mahtavaa kuin nähdä mahdollisimman moni teistä siellä :) Heateissä on siis mahollisuus bilettää joko ulkona tai sisällä ja nyt kun lauantaille on luvattu lämmin ilta niin se ulkoterassi on ihan huippu! Jos sua kiinnostais saada sulle + viidelle kaverille ilmaset sisäänpääsyt ja skumppapullo vielä siihen kylkeen, niin kommentoi sähköpostiosoite tähän postaukseen.

Nähdään siis lauantaina ja muistakaa tulla repimään mua hihasta jos törmäätte ♥